Tervetuloa Konekansa-foorumille!

Liity Konekansa-foorumin jäseneksi (ei maksa kuin vaivan) ja käy peremmälle! Sisäänkirjautumattomana et näe aivan kaikkea foorumin sisältöä.

Mainoksiakin vilisee niin, että silmiä kirvelee. Jäsenenä elämäsi olisi paljon siedettävämpää. ;)

Teho ja vääntö ja niistä vääntäminen

Viestiketju osiossa 'Omavalmisteiset koneet ja koneiden tekniikka' , aloittaja oppes, 19.5.2017.

  1. Puuha

    Puuha Kansalainen
    KK Plus pack NoAd

    Liittynyt:
    5.2.2015
    Viestejä:
    2 730
    Saadut tykkäykset:
    184
    Paljonkohan mahtaa olla huimapyörän paino ja nopeus?
     
  2. jusape

    jusape Mr Horsepower
    KK Plus ADpack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    26 779
    Saadut tykkäykset:
    1 135
    Ja sit josko olis seissyt päivän - kuukauden, vaikka edes -15 asteessa, niin eipä tolleen lähtis ......
     
  3. Puuha

    Puuha Kansalainen
    KK Plus pack NoAd

    Liittynyt:
    5.2.2015
    Viestejä:
    2 730
    Saadut tykkäykset:
    184
    Enpä nyt niin kyseenalaistaisi ehkä. Tuollaisella saadaan kuitenkin pyörimään aika kyyttiä kampi mikä helpottaa käynnistystä. Tai näin ainakin olettaisin.
     
  4. V361

    V361 W.W.W.
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    6 878
    Saadut tykkäykset:
    991
    Jusapelle tiedoksi että nimenomaan esim. panssarit käynnistettiin inertiakäynnistimellä venäjän aroilla pakkasten aikaan, koska akut ei jaksaneet pyörittää moottoreita. Samoin myös isotehoisia moottoreita käynnistettiin inertialla, eli lentokoneiden moottorit, niissä ei edes ollut starttimoottoreita painonhallinnan vuoksi läheskään kaikissa esim. hävittäjämalleissa ja vaikka olikin, ei ne pakkasessa startanneet sähköllä. Oli toki apukäynnistimiä, mutta korpikentillä käytettiin melkein pelkästään inertiakäynnistimiä.
    Hyvin harvassa konemallissa oli paukkukäynnistin...
     
  5. jusape

    jusape Mr Horsepower
    KK Plus ADpack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    26 779
    Saadut tykkäykset:
    1 135
    Täskohtaa voin ihan reilusti ja julkisesti tunnustaa, etten tuohon asiaan ole perehtynyt yhtään. Eli tietämys on käytännössä täysi nolla, noista jutuista .....
     
  6. oppes

    oppes Kansalainen

    Liittynyt:
    6.2.2014
    Viestejä:
    275
    Saadut tykkäykset:
    25
    Nämä todella kovaa pyörivät vauhtipyörät on lähes tyhjiössä ilmanvastuksen minimoimiseksi. Yleensä kannattaa käyttää mahdollisimman suurta kierroslukua. Teho - painosuhde nousee. Varsinkin ylämäki vetokisassa massa eli paino aiheuttaa vastavoiman massa kertaa maan vetovoimakiihtyvyys kertaa kaltevuuskulman sini. On eri asia viedä 100 kiloa kuin yksi kilo mäen päälle. Kiihdytettäessä toisen nopeutta lisätään ja toisen kierroslukua nostetaan. Tietenkin vaihteisto painaa jotakin.
    Isojakin vauhtipyöriä on miesvoimin saatu liikkeelle. Vaihdetta käytetään köydestä vetämällä kelalta. Matkaa 10 m ja 4 -5 miestä vetämään.
     
  7. jusape

    jusape Mr Horsepower
    KK Plus ADpack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    26 779
    Saadut tykkäykset:
    1 135
    Mäkikisoissa tuo tsydeemi ei varmaan oikein pääse toimimaan ......
     
  8. oppes

    oppes Kansalainen

    Liittynyt:
    6.2.2014
    Viestejä:
    275
    Saadut tykkäykset:
    25
    En minä tätä kenellekään tuputa. En ole kuullut, että kukaan olisi kokeillut ja huomannut, että ei toimi. Ajatus on kokonaan minun.

    Painavassa vauhtipyörässä on se huono puoli, että kierrosluvun lisäksi se kiihdytettävä vauhtiin. Lisäpainot renkaissa on kiihdytettävä sekä pyörimään, että vauhtiin. Pyörimisenergia saadaan ylämäessä hyödyksi mutta massan vauhtia ei. Painava ei nouse vapaalla sen korkeammalle kuin kevytkään jos nopeudet on samat.

    Ihan muuten vaan voitais ruveta suunnittelemaan 20 senttistä vauhtipyörää sorvattavasta teräksestä. Tehtäisiin se poikkileikkaukseltaan kahdesta tasasivuisesta kolmiosta eli se leveys olisi 10 senttiä. Ensin laskettaisiin paljoko se kestää pyörittää jos sallitaan 50 kg / mm² jännitys.
     
  9. jusape

    jusape Mr Horsepower
    KK Plus ADpack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    26 779
    Saadut tykkäykset:
    1 135
    Josko ajatellaan esim juurikin mäkikisaa, asetut traktorilla kärryjen kanssa lähtöviivalle, ja annat merkin lähtöviivan lippumiehelle että on lähtövalmista, tämä nostaa vihreen lipun sitten merkiksi varsinaiselle lähettäjälle/ajanottoon että valmista on, ja n. 5sek kuluttua tästä punainen merkkivalo vaihtuu vihreäksi, jolloin myös ajanotto alkaa.
    Vedon aikana luokasta, ja koneesta riippuen, ylöspäin vaihtamiskertoja on 1-5kpl, mahdollisesti myös takaisin alaspäinvaihtamista.
    Koneen kierrokset vedon aikana yleensä vaihtelee alta 1500 -> 3000+rpm
     
  10. Puuha

    Puuha Kansalainen
    KK Plus pack NoAd

    Liittynyt:
    5.2.2015
    Viestejä:
    2 730
    Saadut tykkäykset:
    184
    Inertiavaraajalla on kuljetettu myös linja-autoa aikoinaan täällä Suomenmaassa. Ongelmana oli se että vauhtipyörään saatiin energialataus joka loppui ennen kuin päästiin latausasemalle koska latauspisteet olivat liian kaukana toisistaan. Vauhtipyörää ladattiin myös aina jarrutusten yhteydessä.
     
  11. pajs

    pajs Mutunvilkku Pietarsaaresta
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    25.1.2012
    Viestejä:
    3 760
    Saadut tykkäykset:
    387

    Paljonkohan tommosessa on vauhtipyörän massa ja kierrokset?
    Paljonkohan panssarivaunu vaatii?
     
  12. V361

    V361 W.W.W.
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    6 878
    Saadut tykkäykset:
    991
    Niin inertiakäynnistimiä oli myös sähköisenä....eli pienellä sähkömoottorilla saatiin ulkoisen inertiakäynnistimen puntti ottamaan kierroksia ja se oli kytketty "veivinpää" tyyppisellä systeemillä moottoriin...sitten kun kytkin vapautettiin, puntti pyöräytti moottorin käyntiin.
     
  13. tommi

    tommi Kansalainen
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    905
    Saadut tykkäykset:
    41
    Ei liity moottoreihin mitenkään, mutta rättärissä on inertiaiskunvaimentimet takapäässä. :atom:
     
  14. oppes

    oppes Kansalainen

    Liittynyt:
    6.2.2014
    Viestejä:
    275
    Saadut tykkäykset:
    25
    Jonkinlainen inertiakäynnistin oli myös Zetoreissa, 25 A ja 25 K. Puolipuristinvivulla venttiilit saatiin pysymään hieman raollaan ja startilla kampiakselille vauhtia. Sitten puristukset päälle ja pienellä teholla kone käymään.
    Hitaasti varattu energia puretaan pienessä ajassa, jolloin teho on suuri. Akku, kondensaattori, vesivoimala ja vaikka ampuma-ase ovat esimerkkejä.
     
  15. V361

    V361 W.W.W.
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    6 878
    Saadut tykkäykset:
    991
    Samanmoinen oli Ritcherissä...
     
  16. AJS

    AJS Kansalainen
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    13.11.2013
    Viestejä:
    1 867
    Saadut tykkäykset:
    165
    Pikkuisessa farymann diisselissäkin, pakonen auki ja kammella kierroksia painavalle vauhtipyörälle.
    Laskuri "kello" antaa kymmenkunta kierrosta aikaa saada vauhtia vauhtipyörälle.
     
  17. Mika 82

    Mika 82 Kansalainen
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    17.11.2014
    Viestejä:
    522
    Saadut tykkäykset:
    152
    Amerikan serkku oikein valkotaululle on kaavioita piirtänyt. Kohdassa 5:25-5:35 tulee se punch line, ja olen samaa mieltä.
     
  18. skuikka

    skuikka Kansalainen

    Liittynyt:
    6.10.2013
    Viestejä:
    38
    Saadut tykkäykset:
    1
    Pätkii netti niin pal että en saanut kunnolla katsottua, vaan taisi sanoa että huipputeholla pitää jengat pitää jos kovin haluaa kiihtyä. Näin on.
    Vaan tuohon aiempaan juttuun kineettisistä akuista. Perehtykääs Porsche GT3R:n kerssiin. Hauska viritys.
     
    • En tykkää En tykkää x 1
  19. JKAVS

    JKAVS Teekkari
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    11.12.2015
    Viestejä:
    407
    Saadut tykkäykset:
    96
    Tässä pitää nyt soveltaa mekaniikan energiaperiaatetta, eli systeemin alkuenergian ja loppuenergian erotus on systeemin tekemä työ.

    Jos ilmanvastus jätetään huomiotta, niin autoa kiihdytettäessä paikaltaan alkuenergia on nolla ja loppunenergia 1/2mv^2. Moottori tietenkin tekee työn.

    Auto siis kiihtyy haluttuun nopeuteen nopeimmin, kun tarvittava työ tehdään nopeimmin, eli kun moottori toimii suurimmalla keskimääräisellä teholla.
     

Jaa tämä sivu