SMR reaktori

Viestiketju:
SMR reaktori

Minkä kokoinen on tuollainen reaktori fyysiseltä mitoiltaan.
 
100Me kuulostaa kalliilta 50MW vedenlämmittimestä mutta Jos perinteinen samantehoinen polttokattila maksaa ehkä kymmenesosan tuosta... niin nopealla googlauksella hakkeen MWh hinta on 31€ eli täydellä 50MW teholla hakekattila syö 1550eurolla haketta tunnissa eli 90M€ erotus menee 58000tunnissa eli alle 7vuodessa jos laitos kävisi täysillä yhtäsoittoon.
Mutta paljonko maksaa polttoaine tuollaiseen lämpöreaktoriin ja kuinka usein sitä saa lisätä/vaihtaa? Ilmeisesti melko harvoin.
Mitähän tuollaisen SMR kaukolämpökoneen käyttökustannukset voisivat olla?
Ei taida 10milj. riittää 50mw voimalaan, se kun on muutakin kuin kattila.
Hakesiilot, hakkeensyöttö, tuhkasiilo, piippu, savukaasupesurit yms.
Riittääköhän edes 20miljoonaa 🤔
 
Viimeksi muokattu:
Minkä kokoinen on tuollainen reaktori fyysiseltä mitoiltaan.
Sydän on metrin verran kanttiinsa.

1699519724475.png
 
Silti matalaviritteinen: sauvateho 50 W/cm kun OL3:ssa 160 W/cm.
 
Luulisi jäähdytysveden menevän kokonaan kaukolämmöksi.... Varmaan joka tapauksessa hyötysuhde ihan eri luokkaa, kuin 30 prossan nurkilla sähkön tuotanossa reaktorilla?
 
Ei lämmön tuotannossa ole sähköhyötysuhdetta. 65-asteista vettä sisään ja 155-asteista ulos. Alle prosentti karkaa pytystä altaaseen.
 
Ei ku aattelin että kilosta uraania, niin kumpi tapa tuottaa veteen enemmän energiaa.
Eli onko viritysasteella merkitystä lopulliseen energian tuottoon.
 
Ei lämmön tuotannossa ole sähköhyötysuhdetta. 65-asteista vettä sisään ja 155-asteista ulos. Alle prosentti karkaa pytystä altaaseen.
Varmaan edellä oli ajatus, että terminen teho on likimain sama kuin "hyödynnettävä teho". Eikä 1/3 kuten sähköntuotanossa. Ts. erillistä jäähdytysvesikiertoa ei samalla tavoin tarvita kuin sähköntuotannossa.
 
Väkevöinti on ratkaiseva poistopalaman kannalta. LDR:ssä väkevöinti on vain 2.5% luokkaa, joten se on ihan eri tavaraa kuin vaikka OL3:n 3.6-prosenttinen. Joka tapauksessa pienestä sydämestä vuotaa suhteessa enemmän neutroneita ulos, joten lähtökohtaisesti polttoainetalous on huonompi.

Sinänsä tuo 50 MW on todella varman päälle valittu teho. Käyttökokemusten kertyessä värkeissä on reilusti korotusvaraa. Mutta turvallisuus edellä aina.
 
Yritin haarukoida, miten tuo LDR istuisi suomen tulevaan sähkö-/lämpöverkkoon. Luulajan "vetykäyttöinen" koetehdas on nähtävästi toiminut toivotusti, joten Suomen ja Ruotsin terästehtaiden vihreä siirtyminen vetyprosessiin lienee varmaa. Vaikea sanoa, millä vasteajalla nuo voi säätää tuotantoprosessia, mutta sinne kuitenkin menee Pohjanlahden ja Saaristomeren ylimääräinen tuulivoima, joita parhaillaan suunnitellaan ja luvitetaan.

Olisi toki hyvä saada tuohon LDR:ään myös sähköntuotanto, joka olisi hyvä voimalaitoksen kokonaiskannattavuusyhtälälön kannalta. Jos ymmärsin oikein tuon LDR:n passiivisen jäähdytysidean, veden höyrystäminen ei siinä ole mahdollista ja ilman sitä sähkön tuotanto ei liene mahdollista, tai ainakaan taloudellisesti järkevää.

Suomen energiatuotannon kokonaiskapasiteetin kannalta tulee talven pakkasaika ongelmaksi (tuulivoima=0), ja siihen yhtälöön tuo LDR ilman sähköntuotantoakin istuu tietysti hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Halu käyttää tavallista PWR-polttoainetta on jonkunlainen haaste, kun ei millään pysty täysin eliminoimaan sydämen paljastumista => vetyräjähdykset on huomioitava suunnittelussa.

Halu saada reaktori kylmäksi pelkillä säätösauvoilla melkein vaatisi säätösauvan joka nippuun, mutta ei sinne kanteen sovi niin montaa toimilaitetta.

Sydämen paljastuminen kiehumalla olisi eliminoitavissa mutta kun joku sairaseläkkeellä oleva k-pää rupes kyselemään että mites toi paineilman syöttö..

Olisiko mahdollista pitää jollain erikoispolttoaineella ja säätösauvoilla reaktoriveden lämpötila alle 100 asteen vain mikä tuossa olisi ideana?
 
Olisiko mahdollista pitää jollain erikoispolttoaineella ja säätösauvoilla reaktoriveden lämpötila alle 100 asteen vain mikä tuossa olisi ideana?
Mikä järki siinä nyt olisi? Kaukolämpöverkko vaatii kovilla pakkasilla n. 120-asteista menovettä ja tuossa lämpötilassa kaukolämpöverkon n. 10 barin paine riittää pitämään veden "kiehumattomana". Reaktorin suunnittelupaine on käsittääkseni pienempi kuin kaukolämpöverkon.
 
Yritin haarukoida, miten tuo LDR istuisi suomen tulevaan sähkö-/lämpöverkkoon. Luulajan "vetykäyttöinen" koetehdas on nähtävästi toiminut toivotusti, joten Suomen ja Ruotsin terästehtaiden vihreä siirtyminen vetyprosessiin lienee varmaa. Vaikea sanoa, millä vasteajalla nuo voi säätää tuotantoprosessia, mutta sinne kuitenkin menee Pohjanlahden ja Saaristomeren ylimääräinen tuulivoima, joita parhaillaan suunnitellaan ja luvitetaan.

Olisi toki hyvä saada tuohon LDR:ään myös sähköntuotanto, joka olisi hyvä voimalaitoksen kokonaiskannattavuusyhtälälön kannalta. Jos ymmärsin oikein tuon LDR:n passiivisen jäähdytysidean, veden höyrystäminen ei siinä ole mahdollista ja ilman sitä sähkön tuotanto ei liene mahdollista, tai ainakaan taloudellisesti järkevää.

Suomen energiatuotannon kokonaiskapasiteetin kannalta tulee talven pakkasaika ongelmaksi (tuulivoima=0), ja siihen yhtälöön tuo LDR ilman sähköntuotantoakin istuu tietysti hyvin.
SMR-konsepteja sähköntuotantoon on maailmalla "vaikka huru mycket". Esim. NuScale



ja UltraSafe



Pidetään nyt tämä kotimainen proggis kaukolämpöreaktorina.

 
Mikä järki siinä nyt olisi? Kaukolämpöverkko vaatii kovilla pakkasilla n. 120-asteista menovettä ja tuossa lämpötilassa kaukolämpöverkon n. 10 barin paine riittää pitämään veden "kiehumattomana". Reaktorin suunnittelupaine on käsittääkseni pienempi kuin kaukolämpöverkon.
Refy osaisi paremmin vastata tähän kysymykseen, mutta ei välttämättä halua.

En itse tiedä tästä(-kään) juuri mitään, mutta se ei ole ennenkään estänyt kommentointia... :)

Näissä vehkeissä pitää aina varautua primääripiirin ja/tai painesäiliön hajoamiseen ja vaikka paineet ovat pieniä tässä tapauksessa niin se on kuitenkin ongelma ja silloin mm. menetetään myös kaukolämpöverkoston vastapaine vaikka se olisi käytettävissäkin. Kaukolämpäverkosto on lisäksi toisiopiirissa, joten siitä ei muutenkaan ole merkitystä primääripiirin paineenhallinnassa ilman erillisjärjestelyjä, joissa ei taas olisi mitään järkeä.

Tässä Refyn kommentissa on luullakseni kysymys primääripiirin hallinnasta LOC:issä (loss-of-coolant) eli primääripiirin iso vuoto, ja mikäli säätösauvojen kapasiteetti riittää voidaan reaktorin teho LOC:issa ajaa niin nopeasti alas ettei ole riskiä veden pinnan laskemisesta polttoainesauvojen alueelle, josta seuraisi vedyn kehittyminen ja vetyräjähdysriski.

Jos käytetään lyhennettyä normaalia polttoainenippua, niin siihen ei varmaankaan mahdu riittävästi säätösauvoja em. tilanteen saavuttamiseksi. Ongelmana on että polttoainenippu pitäisi suunnitella uusiksi, joka on varsin kallis operaatio. Refyn mainitseman "eläkeläisen" kommentti paineilmasta ilmeisesti liittyy säätösauvojen käyttömekanismiin, jossa normaali painovoimakäyttö ei jostain syystä riitä. Säätösauvamekanismista ei ole kuvausta, joten vaikea sanoa onko tuo oikea ongelma vai ei.
 
Herää kysymys. Tekniikka on ilmeisesti hyvin yksinkertaista verrattuna "oikeaan ydinvoimalaan" niin miksi tälläisiä ei ole jo käytössä?
Jos uraanipolttoainetta voisi ostaa kuka tahansa niin olen varma että jotkut tältäkin foorumilta olisi jo rakentanut tälläisen vähän pienempänä kotikäyttöön.
 
Takaisin
Ylös