Tervetuloa Konekansa-foorumille!

Liity Konekansa-foorumin jäseneksi (ei maksa kuin vaivan) ja käy peremmälle! Sisäänkirjautumattomana et näe aivan kaikkea foorumin sisältöä.

Mainoksiakin vilisee niin, että silmiä kirvelee. Jäsenenä elämäsi olisi paljon siedettävämpää. ;)

Porakaivoon ilmaantunut hajuhaitta

Viestiketju osiossa 'Rakentaminen, energia, lämmitys' , aloittaja marce, 6.11.2018.

  1. marce

    marce Pelle Peloton
    KK Plus pack Betatester

    Liittynyt:
    16.6.2013
    Viestejä:
    659
    Saadut tykkäykset:
    81
    Porakaivo kairattiin tontille pari vuotta takaperin, nyt hiljattain olen huomannut varsin ikävän hajuhaitan vedessä. Tuoksuu ikään kuin mädäntyneelle kananmunalle, eli uskoisin ongelman johtuvan rikistä/rikkivedystä?

    Muistin varassa on että jotain 150-200 metrin väliltä porattiin reikää, vedenpinnan korkeus ei ole itsellä tiedossa että missä korkeudessa se pumppu sielä nyt killuu. Kaivon yläosassa on rautaputki kallioperään saakka. Tuon putken yläosassa on muistaakseni kuminen tms. tiivistemuhvi josta pumpun vesiputki menee läpi. Pitäisikö tässä muhvissa olla ilmanvaihto-putki myöskin? Katselin googlella jotain kuvia ja osassa porakaivoista tähän oli jonkinnäkönen ilmanvaihtoventtiili asennettu...

    Näkyy olevan jos jonkinlaista (ja ennen kaikkea hintaista...) värkkiä ja mööpeliä myynnissä tätäkin ongelmaa poistamaan...Vaan onko jollain omakohtaista kokemusta vastaavasta ja millä tavalla poistui?

    Googlella löytyy myös vähän ikään kuin "niksipirkka-osastoa", eli joku oli ratkaissut ongelman poraamalla vesiputkeen 2mm reiän josta pumpun käydessä tihkuu vettä ja palaa takaisin kaivoon.

    Mutta, onko joku Konekansalainen painiskellut samankaltaisen ongelman kanssa ja rakentanut jotain ilmastuslaitetta, sehän voisi äkkiseltään ajateltuna olla hyvinkin yksinkertainen. Jotenkin tuntuu että aika hullua olisi tästä huvista nyt ruveta tonnikaupalla maksamaan...:eek:
     
  2. Ultimate Welder

    Ultimate Welder Satulapummi
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    14 550
    Saadut tykkäykset:
    2 951
    Omasta kaivosta kanamunapierun haju hävisi laittamalla putki ulkoilmasta alas ja toinen, u-malliin taivutettu kanteen, molemmissa ötökkäverkot estämässä ei toivotut vieraat kaivossa. Saunavesikaivo siis kyseessä
     
  3. Joona.S

    Joona.S Kansalainen

    Liittynyt:
    29.9.2013
    Viestejä:
    1 162
    Saadut tykkäykset:
    169
    Lamminrannalta vois kysyä neuvoa , kaveri on siellä hommissa.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  4. marce

    marce Pelle Peloton
    KK Plus pack Betatester

    Liittynyt:
    16.6.2013
    Viestejä:
    659
    Saadut tykkäykset:
    81
    https://www.akvafilter.fi/site/?product=af-oxi-kaivoveden-ilmastin

    Näitähän on tosiaan kaikenlaisia ja hintaisia valmiitakin värkkejä olemassa, olisi mukava tietää vähän että mitä tuolla sisällä on...Uskoisin todellakin että ei oo mitään kovin monimutkaista tekniikkaa ja tuommosen saisi vallan hyvin itse kyhättyä kasaan...

    Sulla kyseessä siis ihan perus rengaskaivo eikä pora-mallinen? Varmaan sikäli eroaa tuo prosessi jonkin verran, vai?
    Onko sen takia 2 putkea että ilma ikään kuin kiertää kehää? Jos nyt ymmärsin tuon selityksen oikein...

    Jos näin viitsisit tehdä ja sieltä vielä jotain tietoa saisit irti käytännön toimenpiteistä niin olisin kiitollinen...:jees:
     
  5. Ultimate Welder

    Ultimate Welder Satulapummi
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    14 550
    Saadut tykkäykset:
    2 951
    Perusrengaskaivo on ja ilman ajattelin tuolla setupilla kaivossa kiertävän ja toimivalta tuntuu, ei ainakaan haise enää.
     
  6. refy

    refy Kasvis
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    4.12.2011
    Viestejä:
    1 280
    Saadut tykkäykset:
    477
    Wetecin otsonaattori teki kananmunan hajuisesta porakaivovedestä lähteenraikasta.
     
  7. MaxiSami

    MaxiSami Kansalainen
    Betatester NoAd

    Liittynyt:
    22.1.2013
    Viestejä:
    2 697
    Saadut tykkäykset:
    359
    Ota se kumislerba kuikkaan hetkeks siitä putken päästä ja kokeile vaikutusta.
     
  8. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    320
    Saadut tykkäykset:
    26
    Perusongelma syntyy porakaivon pohjaveden hapettomuudesta (rikkivetyä ei esinny koskaan jos vedessä on vapaata happea). Tuo mädän kananmunan haju ei valitettavasti ole yleensä ainoa ongelma, hapeton vesi liottaa metalleja (rauta ja mangaani yleisimmät).

    Noissa porakaivovesissä voi myös olla joitain ikäviä aineita (esim. arseeni, fluori), joten porakaivosta on syytä aina tehdä vesianalyysi ennen käyttönottoa ja myös 5-10 vuoden välein koska porakaivovesi aika usein muuttuu käytössä.

    Pohjavesi on aina kerrostunutta ja usein pohjalla on huonompaa vettä kuin pinnalla. Pintavesi on hapekasta ja happirajalla elää rauta-mangaanibakteereita jotka käyttävä metallihapetusta energialähteenä ja samalla puhdistavat vettä (ruostekerrokset maaperässä ovat syntyneet tästä prosessista). Joskus auttaa vedenotto parempilaatuisesta pintakerroksesta, joskus ei.

    Porakaivoveden hapetus (esim. tuo Refyn mainitsema otsonointi) + suodatus (=rauta-mangaani-muun sakan poistaminen) auttaa usein.
     
  9. refy

    refy Kasvis
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    4.12.2011
    Viestejä:
    1 280
    Saadut tykkäykset:
    477
    Minulla oli 100 m kaivo mutta pumppu jostain syystä vain 80 metrissä. Pumpun alla vesi seisoi ja haisi. Pistin kahden metrin kupariputken ankkuriksi 90 m pexin (15 mm) päähän ja ujutin pumpun ohi. Yläpäähän pätkä 20 mm pexiä jonka kylkiin reikiä puolen metrin välein. Otsoniletku pexiin pari metriä vedenpinnan alle, jolloin nousevat kuplat aikaansaivat pexissä imun kaivon pohjalta ja kierron koko kaivon veteen. Kellokytkimellä ajastus, veden seistessä sakka painui kaivon pohjaan. Otsonaattori kaivon viereen pallokompostoriin.
     
    #9 refy, 7.11.2018
    Viimeksi muokattu: 7.11.2018
    • Informatiivinen Informatiivinen x 1
  10. marce

    marce Pelle Peloton
    KK Plus pack Betatester

    Liittynyt:
    16.6.2013
    Viestejä:
    659
    Saadut tykkäykset:
    81
    Joo, itse asiassa juttelin faijani kanssa (eläköitynyt vesilaitoksen hommista) ja hän mainitsi että tuon hapettamisen jälkeen kun saa rikkivedyn pois niin sen jälkeen mangaani + rauta lähtee "toimimaan" ja muutavat muotoaan josta lopputuloksena on sakkautuminen...Eli suodatus täytyy tehdä.
     
  11. refy

    refy Kasvis
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    4.12.2011
    Viestejä:
    1 280
    Saadut tykkäykset:
    477
    Meillä riitti kaivon pohjaan kerryttäminen, kun oli viiden metrin seisova vesipatsas pohjalla ja puhdistus päällä vain jokusen tunnin aamuyöstä.
     
  12. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    320
    Saadut tykkäykset:
    26
    Tuossa ei välttämättä tule sakkaa ollenkaan. Vaikka rikkivety haiseekin niin rautaa/mangaania ei välttämättä ole kovin paljon. Ja rautaa on yleensäkin vain milligrammoja per litra. Tuo kaivojen vesikierron happikierto on lisäksi varsin ihmeellistä. Eräs käytetty kummallinen pintakaivojen hapetuskeino on pumputa hapetettua vettä kaivon ympäristöön. Varsin pieni hapetuspumppaus aiheuttaa jonkun ilmiön, joka poistaa rautaa&mangaania kaivovedestä. Erikoista on se, että em. hapetuspumppaus tarvitsee tehdä vain ajoittain ja kaivosta pumputaan huomattavasti suurempia määriä käyttövettä kun kuluu hapetukseen. Ilmeisesti tuo hapetus käynnistää luontaisen rauta&mangaanibakteereiden toiminnan tms. Tuo otsonointi voi käynnistää em. ilmiön jolloin sakkaa ei näy kaivossa.

    Otsonoinnissa on käsittääkseni kyllä sakkauttaviakin systeemeitä käytössä jossain raudan&mangaanin poistossa (=flokkaus) mutta on vaikea päätellä minne tuossa Refyn systeemissä sakka päätyy jos sitä syntyy (löytyikö reiän pohjalta sakkaumaa?). Sakka voi myös poistua huomaamatta käyttöveden mukana, jos sitä ei ole paljon.

    Raakaveden ominaisuuksista riippuu paljon mikä vedenpuhdistusmenetelmä sopii mihinkin tapaukseen, joten kannattaa tehdä vesianalyysi ennen menetelmävalintaa (ja suhtautua myyjien lupauksiin skeptisesti).
     
  13. jusape

    jusape Mr Horsepower
    KK Plus ADpack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    33 138
    Saadut tykkäykset:
    1 935
    Mitenkäs tuo systeemi, maan pintaan pumpatyu hapekas vesi, auttaa esim 80m syvältä ottavassa porakaivossa ? Sinnehän ei oikein pintavesiä saisi menmä, porareikään ?
    Vaiko olenko ihan ulapalla...... ?
     
  14. pajs

    pajs Mutunvilkku Pietarsaaresta
    KK Plus pack Betatester NoAd

    Liittynyt:
    25.1.2012
    Viestejä:
    5 463
    Saadut tykkäykset:
    639
    ”Eräs käytetty kummallinen pintakaivojen hapetuskeino on pumputa hapetettua vettä kaivon ympäristöön.”
     
  15. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    320
    Saadut tykkäykset:
    26
    Tuo hapetetun veden pumppaus pintakaivon ympäristöön tehdään (muistaakseni) jonkunlaisen maahan työnnettyjen putkien avulla ja menetelmä on siis käytössä vain pintakaivoissa, porakaivoissa sitä ei tietenkään voi käyttää muuten kuin poraamalla lisäreikiä (tuosta ei kyllä ole minulla tietoa että olisi koskaan kokeiltu).

    Pohjavesihän kiertää kaivossa ja ympäröivässä maaperässä ja kaivoveden hapetus lisää happea myös kaivon ympärillä olevassa maaperässä. Nuo rauta&mangaanibakteerit elävät ymmärtääkseni normaalisti hapekkaan ja hapettoman veden rajapinnassa. Porakaivon hapetus lisää happea maaperään kaivon ympärille jolloin bakteeritoiminnan käynnistymiselle on edellytykset. Luultavasti pienenkin happimäärän saaminen maa-/kallioperään riittää ylläpitämään bakteerikasvustoa ja biologista puhdistusta. Jos/kun tuo toimii, kaivon ympärille maaperään syntyy rautaa&mangaania hapettava bakteerikasvusto ja syntyvä sakka suodattuu maahan.

    Itsellä oli ongelmia pintakaivon rauta&mangaanipitoisuuden kanssa ja kehittelin mm. otsonipuhdistimen prototyypin. Tuo jäi sitten kesken (kuten niin moni muukin projekti...) koska n. 7. kaivinkoneella tehty koekuoppa ja kolmas valmiiksi tehty kaivo sitten lopulta onnistui (isosta tontista on joskun hyötyä). Ja erikoista on se, että hyvä vesi löytyi n. 60m erittäin rautapitoisesta kaivosta alamäkeen!

    Tuossa projektissa tuli sitten tutkittua vähän perusteellisemminkin aihetta...
     
  16. marce

    marce Pelle Peloton
    KK Plus pack Betatester

    Liittynyt:
    16.6.2013
    Viestejä:
    659
    Saadut tykkäykset:
    81
    Meillä pari vuotta sitten otetussa vesinäytteessä oli jo raja-arvojen yli rauta + mangaani, rauta olikin jo ennestään tiedossa koska edellinen rengaskaivo kärsi sangen ikävästä rautaongelmasta...

    Sen verran tosiaan nyt jo ennätin tätä ongelmaa jutustelemaan "ammattilaisen" kanssa että hän totesi että tuo mangaani-ongelma tulisi ottaa vakavasti (aiheuttaa muun muassa häiriöitä älyllisessä kehityksessä lapsilla) ja koska mangaani on jo todettu vedestä, tulisi se ongelma pelkällä hapetuksella pahenemaan entisestään.

    Soitinkin jo tänään tuonne akvafilter-firmaan ja sinne lähtee vesinäyte heti kun ennätän, ja sen jälkeen laittavat tarjousta sähköpostiin tarvittavista vermeistä...Saa nähdä miten tyyristä pakettia tarjoavat...:hermot:
     
  17. cardaani

    cardaani Mulkwisti
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    14.12.2011
    Viestejä:
    10 759
    Saadut tykkäykset:
    1 726
    Siskon mökillä on parin naapurinmökin kanssa yhteinen porakaivopuulaaki. Sinne kesällä laittoivat jonkun suodatuksen. Ei ollut kallis. Akvafilter olis ollut paljon kalliimpi, tämä joku toinen. Täytyypä muistaa kysyä asiasta. Sielläkin ravas monta "vesiasiantuntijaa" tekemässä tarjouksia omista poppakonsteistaan.
     
  18. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    320
    Saadut tykkäykset:
    26
    Selvittelin tuota "ammattilaisen" väitettä mangaanin vaikutuksesta lasten älylliseeen kehitykseen. Tuo on siinä mielessä totta, että on todellakin olemassa joitakin tutkimuksia, jossa on päädytty tuollaiseen tulokseen. Tuossa on taustalla suurten mangaanialtistusten todennetut vaikutukset hermostoon (motorisia pysyviä alzhaimerin tyyppisiä vaikutuksia).

    https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116050/Komulainen H_YT2-2014_s20-24.pdf?sequence=1

    Ongelma on siinä, että mangaani on myös tarkeä hivenaine, jota esiintyy monissa ruoka-aineissa huomattavia määriä (mm. pähkinät), ja päivittäinen mangaanitarve on varsin suuri:

    https://www.dhs.wisconsin.gov/publications/p4/p45103.pdf

    WHO:n raportti juomaveden mangaanirajoista:

    https://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/manganese.pdf

    Varsin vaikea aihe, mutta uskoisin eniten noita Wisconsin ja WHO:n raportteja, joissa todetaan aika selvästi, että ainakin alle 0.3mg/l pitoisuus ei aiheuta terveyshaittoja. Aihe on ollut tiedemaailmassa "tapetilla" keski-amerikan banaaniviljelmien kasvinsuojeluaineiden aiheuttamien hermosto-ongelmien yhteydessä jossa on todettu hius-vesinäytteissä kohonneita mangaanipitoisuuksia. Käytetty kasvinsuojeluaine on mangaanipitoinen ja kaivoista on löytynyt mangaania. Työntekijät ja työnantajat kiistelevät johtuuko oireet kasvinsuojeluaineista vai juomavegen mangaanista...

    Asia kiinnostaa erityisesti, koska omassa kaivossani (yhdessä vesinäytteessä) tuo mangaani on ollut 0,22mg/l ja tämän hetken suositusarvo kaivovedelle on 0,1mg/l.

    Täytyypäs tehdä itsekin vesianalyysi uudestaan kun edellisestä on aikaa jo 15v, noilla on taipumus muuttua ajan saatossa (ja testeissäkin on hajontaa).

    Muoks: väärät linkit korjattu
    Muoks2: Yksi viitetutkimuksista: https://ehp.niehs.nih.gov/doi/full/10.1289/ehp.1002321
    Em. tutkimuksessa on 362 koehenkilöä ja suorat sosioekonomiset tekijät on pyritty kompensoimaan. Selvä virhe on siinä, että kaivovesitalousten (private wells) mangaanipitoisuuden keskiarvo on 8mg/l ja vesijohtoverkoston (public wells) keskiarvo on 55ug/l jota ei ole yritettykään kompensoida. Samoin maantieteellistä jakaumaa vs. sosioekonominen vaihtelu ei ole yritettykään kompensoida. Noin pienellä otosmäärällä jo nuo puutteet tutkimusasetelmassa ovat ongelmallisia. Pitäisin prof. Komulaisen johtopäätöksiä kyllä hieman aikaisina aiheesta tuolla näytöllä. Muissa viitetutkimuksissa on sitten jo suurempia yli 0.3mg/l ja jopa yli 1mg/l keskiarvopitoisuuksia. Nuo IQ-tutkimukset ovat myös hyvin virhealttiita, ja niiden riippumattomuusanalyysi puuttuu kokonaan.
     
    #18 Yleisajattelija, 9.11.2018
    Viimeksi muokattu: 9.11.2018
    • Informatiivinen Informatiivinen x 1
  19. masseywasharris

    masseywasharris Kansalainen

    Liittynyt:
    9.1.2018
    Viestejä:
    365
    Saadut tykkäykset:
    53
    Mulla on ollut +10 v käytössä tuollainen pumppulohjan myymä vedensuodatussysteemi ja hyvin on mangaanit ja raudat olleet poissa tuon vehkeen asennuksen jälkeen. Juomavesi ennen laitteen asennusta oli näytteessä todettu juomakelvottomaksi. Laitteen asennuksen jälkeen vesi uusi vesinäyte oli labrassa todettu moitteettomaksi. Mulla myös sellainen muovisäiliö suodatinlaitteen ohessa, johon lisätään parin kolmen kuukauden jälkeen suolatabletteja. Oon tänään Biltemaan menossa suolaa hakemaankin. Vesinäytteen ja vedenkulutuksen mukaan tuollainen laite valitaan.

    https://www.pumppulohja.fi/category/48/raudan-ja-mangaanin-suodatus

    Eli tuommoinen sininen säiliö mulla. Jotain pari tonnia se silloin aikanaan maksoi
     
    • Informatiivinen Informatiivinen x 1
  20. MaxiSami

    MaxiSami Kansalainen
    Betatester NoAd

    Liittynyt:
    22.1.2013
    Viestejä:
    2 697
    Saadut tykkäykset:
    359
    Onneks @marce teillä ei paljo mee vettä... :D
     
    • Hauska Hauska x 1

Jaa tämä sivu