Pienet sähköön liittyvät kysymykset.

Viestiketju:
Pienet sähköön liittyvät kysymykset.

20230123_135602.jpg
hajuakaan, mistä sais tuommosen tyristorikortin? Suomesta..
 
onko siä käyny salsama? Meinaan kun vissiin VDR ja putkisulakekkin paskana - siihen lukuun fooliookin palanu kortilta melko varmaan
 
Netissä oli joku ranskalainen puoti, joka myy sivujensa mukaan korvaavaa tuotetta tuon tilalle.
Jos kiinnostaa, niin voin huomenna kaivella sivuhistoriasta linkin?
 
Kysymys johtimen paksuudesta.

kuinka paksu johdin pitää olla? 12,6kw sähkömoottori, jatkojohdon pituus 70m, sulake 20A


koekäytön n.2 tuntia, tein lyhyemmällä kaapelilla joka oli 5x2,5 ja toimi täysin moitteetta, eikä lämmennyt.
klapikone siis kyseessä.
 
Kysymys johtimen paksuudesta.

kuinka paksu johdin pitää olla? 12,6kw sähkömoottori, jatkojohdon pituus 70m, sulake 20A


koekäytön n.2 tuntia, tein lyhyemmällä kaapelilla joka oli 5x2,5 ja toimi täysin moitteetta, eikä lämmennyt.
klapikone siis kyseessä.
Ei pysty sanomaan lonkalta mutta melko varmasti 10mm² riittää ja joissain tapauksissa 6mm²
 
tuossa ei ole oikein riittäviä lähtötietoja, mutta lyhyelle matkalle 5x6S kaapelilla kyllä pelaisi mallikkaasti.
 
mitä muuta tietoa tarvitaan?
Jos olisi tiedossa oikosulkuvirta siitä kaapelin lähtöpisteestä. Jos oikosulkuvirta on jo lähtöpisteessä pieni ja jatkojohdossa on liian ohuet piuhat, niin siellä käyttöpisteessä ei edes täysi oikosulku anna kaapeliin niin paljoa virtaa, että syöttöpisteen sulake palaisi.
Sähköpätevyyden haltijat saavat korjata yllä olevan tekstin virheet, mutta ajatus pitäisi olla oikein.
 
Jos olisi tiedossa oikosulkuvirta siitä kaapelin lähtöpisteestä. Jos oikosulkuvirta on jo lähtöpisteessä pieni ja jatkojohdossa on liian ohuet piuhat, niin siellä käyttöpisteessä ei edes täysi oikosulku anna kaapeliin niin paljoa virtaa, että syöttöpisteen sulake palaisi.
Sähköpätevyyden haltijat saavat korjata yllä olevan tekstin virheet, mutta ajatus pitäisi olla oikein.
Näin on. Sulake kyllä toden näköisesti palaa, mutta ei riittävän nopesti eli liikuteltaville laitteille vaaditussa 0,4 sekunnissa.
Edit:
Tosin käyttöönottomittauksisa ehto täyttyy kun vaadittu oikosulkuvirta saavutetaan pistorasialla. Siinä on jonkin verran otettu varman päälle, eli huomioitu jännitteenalenemaa sekä mittalaitteen epätarkkuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Jos se on pelkkä moottorikaapeli niin oikosulkusuojauksen toiminta ko jihdonsuojin pitää varmistaa.

Moottorin kannalta huonoa on jännitteenalenema. Pyörimään sen moottorin saa ilman kuormaa pitkänkin narun päässä

Henkilösuojausmielessä jos kaapeli liitetään yleiskäytössä olevaan voimapistorasiaan, vikavirtasuojalla saa hoidettua automaattisen nopean poiskytkennän.

Jos kyseessä on paikka jossa tarvitaan usein sähköä, roikan sijaan sinne vetäisin järeän alumiinivoimakaapelin. On kupariroikkaa halvempaa
 
Kun en saanut sähkäriä tähän hätään kotitilan maakaapelointiin, tilasin finnparttialta liittimet, kiskot, läpiviennit. Kaapelit vedin kesällä. Kopat asensin syksyllä ylöstuloihin ja niille suojakaapit. Mukana on maajohto kaapelikaivannossa aina päästä päähän. Kytken kuiten nyt alkuun vain kaapelin 4 johdinta tulo-lähtö liittimissä.

Miten iso typeryys lienee tehdä itse... Varmaan aika iso. Pistän siis edellisen, edesmenneen polven nimiin teelmykset, en tiedä niistä mitään. Tai sitten kun on tehty, pyydän äärikiireistä sähkäriä tsekkaamaan virityksen ja kytkemään sen mittauskeskuksesta.

Samalla yritän saada selkoa maadoituspuoleen, kun systeemi on kerran vanha sekajärjestelmä Säännöt hataran muistini mukaan kieltää nämä välimaadoitukset mutta kielto on ehdollinen vanhoissa sekajärjestelmissä. on mm. käytössä koneita jotka nollattu. 35A päänaulat eikä palkollisia. Isommilla propuilla tuleekin sitten tarkemmaksi.

Noissa maakaapelin ylöstuloissa on se idea että niistä haaroitetaan rakennuksiin sähkö. Ei ollut syytä tässä kohtaa vetää joka rakennukseen omaa kaapelia mittauskeskukselta koska käyttö satunnaista. Siksi huvittaisi maadoittaa. Meni näinkin krouvia kaapelia 350m.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tarkoitat välimaadoituksilla?

Sähkölaitteiston omistajana vastuu on aina loppujen lopuksi sinulla ja vastuu voidaan siirtää kun asennusten käyttöönottomittaukset tehdään, siis urakoitsijalta vastuu siirtyy, kun asennukset on tehty oikein ja mittauksin ja tarkastuksin todennettu määräysten mukaisiksi... Yhtä lailla virheistä vastaa tekijä.

Sitten on tietty vakuutusyhtiöiden kanta: Tulipalojejn kohdalla aina se tikunnokassa oleva syypää ja palon syy numero yksi on sähköasennukset, sähkölaitteet. Ja jos on viitteitä siitä, ettei ole asianmukaisesti tehty tuskin vakuutusyhtiö on halukas 100% korvasuvastuuta ottamaan.
 
Kodinhoitohuoneessa kattovalot, joita ei saa päälle ulko-oven vierestä. Eli pitäis lisätä johto ja vaihtokytkin tms. Katto menee purkuun joka tapauksessa niin ajattelin tuon muutoksen samalla tehdä. Itsehän tuota en saa tehdä, mutta kiinnostaa tietää silti, miten kuuluu tehdä. Joku vitos/kutoskytkin jo on ja mmj:tä. Katossa jakorasia tietty.
 
Kodinhoitohuoneessa kattovalot, joita ei saa päälle ulko-oven vierestä. Eli pitäis lisätä johto ja vaihtokytkin tms. Katto menee purkuun joka tapauksessa niin ajattelin tuon muutoksen samalla tehdä. Itsehän tuota en saa tehdä, mutta kiinnostaa tietää silti, miten kuuluu tehdä. Joku vitos/kutoskytkin jo on ja mmj:tä. Katossa jakorasia tietty.

Ihan perus vitoskytkimillä, mutta vähän riippuen tarpeesta. Voi jossain tilanteissa olla ehkä järkevää ympätä tuohon Internet of Shit jossain muodossa, jolloin kytkimillä ei niinkään väliä. Voi laittaa patterilla toimivia päätelaitteita tarvittaviin kohtiin ja luurilla ohjata loput.
 
Kodinhoitohuoneessa kattovalot, joita ei saa päälle ulko-oven vierestä. Eli pitäis lisätä johto ja vaihtokytkin tms. Katto menee purkuun joka tapauksessa niin ajattelin tuon muutoksen samalla tehdä. Itsehän tuota en saa tehdä, mutta kiinnostaa tietää silti, miten kuuluu tehdä. Joku vitos/kutoskytkin jo on ja mmj:tä. Katossa jakorasia tietty.

Jos on tulossa lisäkytkin eli toisessa päässä on jo kytkin, niin käytäväkytkentä, eli päijin vaihto- eli kuutoskytkimet. Välille tuleva on tuplavaihtokytkin eli seiskakytkin.

Vaihtoehtoiset toteutukset voi tehdä sysäysreleellä ja painikkeella jolloin vähempilankainen johdotus riittää.

Sitten voi käyttää langattomia systeemejä eli älyohjaus esim Shelly, Schneider Wiser jne, puhelimella ja/tai painikkeilla ohjaaminen.

Sitten pelkkään langattomaan painikeohjaukseen voi ola hyvä Eltako painike ja rele, painikepäässä ei tarvita paristoa, toimii pietsolla.

Kytkinhaaran kaapeliksi minimissään 5x1.5S MMJ, MMO7x1.5 tuppaan yleensä vetään. Jos katto on auki, seinärakenteesta riippuen usein on mahdollista ronkkia seinän sisään kaapeli kytkimen kojerasialta kattoon jakorasialle. Melko siististi haaran saa kapoisella listallakin pinta-asennettuna.

Kun rakenteet on auki, kaapelit kannattaa vetää vaikka toteutus tulisi jutskien-netti eli IOT meininkillä, jos on tarve esim pistorasialle kytkimen alapuolelle on se helppo jälkikäteen pudottaa kun on riittävä kaapelointi kytkimelle, siihen ei langattomuus auta.
 
Takaisin
Ylös