NAS, varmuuskopiointi, kiintolevyjen luotettavuus, yms.

Tiedän myös tapauksen, jossa tuli täystuho palvelimen levyille. Datat olivat varmistettuna nauhoille, mutta nauhoille ei ollutkaan todellisuudessa mennyt mitään pitkiin aikoihin.

Omat varmistukset levyjaosta menevät pilveen. Versiointi, poistettujen tiedostojen säilytys pitkään jos ei "ikuisesti", ~rajaton datamäärä jne. Peräti yhden tiedoston olen omista systeemeistä joutunut palauttamaan muutaman vuoden sisällä, taulukkolaskentaohjelman tiedosto, joka oli rikki. Vaan ei tuosta uskalla enää luopuakaan. Palveluntarjoajia on paljon, pitäisi viitsiä katsella uutta. Nykyinen maksaa 10 e luokkaa kuussa. Dataa on kuitenkin varmistettuna niin vähän, että halvemmallakin pääsisi.

 

Qnapissa on ainakin optio kasvattaa levyjä lennossa, kunhan raid-taso on vikasietoinen. Käyttöliittymästä valitaan yksi levy irroitettavaksi, jonka jälkeen sen voi fyysisesti poistaa ja vaihtaa isompaan. Tämän jälkeen laite rakentaa raidin vikasietoisuuden uudelleen. Kun kaikki saman raid-pakan sisällä olevat levyt ovat vaihdettu isompiin, voi levyalueita/levytilaa (miten sitten näytettykään) kasvattaa.

Toki operaation aikana raidin tarjoamaa vikasietoisuutta ei ole, ja koko operaatio kuormittaa vanhoja levyjä huomattavasti (kuten rebuild aina).

 

Toki näin. Ja fyysisen levypinnan määrän kasvattaminen on aina hyvä juttu.

 

Minulla on vanha Dellin palvelin, jossa 4 kpl. 2 Tt kiintolevyjä RAID6:ssa. Tilaa on siis käytössä 4 Tt, mutta mitkä tahansa kaksi levyä saa hajota eikä dataa häviä. Yritän tallentaa sille mahdollisimman suuren osan tiedostoista.
Palvelimelta menee varmuuskopiot iDriveen. Siinä on tietysti vuosimaksu, mutta jos hankkisi varmuuskopiointia varten NAS:n ja siihen kiintolevyt, niin hankintahinnalla käyttäisi kymmenen vuotta iDriveä. Nyt varmuuskopiot lisäksi sijaitsee fyysisesti eri paikassa.

 

Varmistuksissa perusajatus pitäisi aina olla se "3-2-1", että tiedoista on vähintään: 3 kopiota, 2 eri medialla ja yksi eri sijainnissa.

Raid ei tosiaan ole itsessään mikään varmuuskopio, vaan lisää raid-tyypistä riippuen vikasietoisuutta N kovalevyn verran.

 

Nuo pilvivarmistukset on toki kaunis ajatus, mutta voivat yhtä hyvin jonain päivänä lakata olemasta. Mulla on ilmaisia tiloja käytössä ja teran verran taitaa olla maksettua Dropboxia. Jos Dropbox joku päivä menee konkkaan ja palvelimet ajaetaan alas niin se on siinä. Siksi laitan rahaa kiinni siihen, että data on fyysisesti omalla tontilla ja useammassa positiossa. Jos lämpöydinpommi pyyhkii koko osoitteen, niin tuskin olen itsekään niitä tietoja kaipailemassa. Toinen pikku asia on nopeus. Pyörittelen töissä jonkin verran virtuaalikoneita, eikä ole järkeä pitää niitä kaikkia läppärillä koko ajan. Ei myöskään ole mun mielestä järkeä ajaa useamman kymmenen gigan paketteja 4G:n yli pilveen ja takaisin. Tuo kotiverkko on hiukan nopeampi.
Tuo nyt on omaa pohdintaa asiaan. Jokainen toimii tarpeidensa mukaan tietty.

 

Noiden raidien kanssa kannattaa miettiä myös miten levyillä oleva data palautetaan kun itse raid rauta kypsähtää.

 

No jos teran levy piisaa, en kyllä ite tekisi edes isonumeroista raidia vaan pelkkä peilaus ja lisäksi vaikka toinen nas verkon läpi eri rakennuksessa jossa kanssa peilatut levyt. Vielä mahdollisesti pilvitallennus.
Sitten kun puhutaan raskaan sarjan raid pakoista hotswap levyineen hotswap virtalähteineen räkki- tai oma iso kaappikamana, niihin kyllä löytyy rautaa ja tukea tosi vanhoihinkin ratkaisuihin ja jos joku isompi laitetarjoaja lopettaa tuen ja laitetarjonnan, se kyllä informoi asiasta ja tarjoaa uudempaa ratkaisua.

 

Periaatteessa pilvipalvelu voi lakata olemasta, mutta kyse on kuitenkin vain varmuuskopiosta. Kunhan varsinaiselle tietovarastolle ei tapahdu mitään samaan aikaan, ei ongelmia tule.
Pidän omaani aika varmana, kun kaksi levyä saa lakata toimimasta yhtä aikaa. Yhden levyn hajoamisen kestävissä järjestelmissä on se ongelma, että uuden levyn asennus kuormittaa muita kun RAID-pakka rakennetaan uudelleen. Lisääntynyt kuormitus voi silloin rikkoa toisenkin levyn, ja peli on menetetty. Palvelimen RAID-ohjain on erillinen kortti, joita saa halvalla netistä, joten sekin puoli on kunnossa.

Todennäköisyyksillä tässä pelataan. Mikään varmuuskopiointi ei ole täydellisen varma, mutta sopivilla keinoilla tietojen menettämisen todennäköisyys saadaan laskettua tarpeeksi alas.

 

Meiltä löytyis vielä DAT nauhureita....

 

Se jäi vielä sanomatta, että en pidä 4G:n yli varmuuskopiointia ongelmana. Minulla on varmuuskopiointi ajoitettu tapahtumaan 01:00 - 05:45, ja sinä aikana menee parhaimmillaan melkein 100 Gt läpi. Sitten kun ensimmäinen synkronointi tulee valmiiksi, ei aikaa tule menemään kuin max. muutama minuutti yössä.

 

Joo eka kopsaus pilveen tai mihin hyvänsä kestää sen aikansa, sen jälkeenhän menee vaan muuttuneet ja uudet tiedostot