Metsänhoito-ohjeita kaupunkilaiselle

Eikö ne melkein aina kuole kun olosuhteet muuttuu.
Paikoin kuolevat,ainakin osa. Harvennettuja mäntykankaita ole kyllä nähnyt missä katajat kasvaa rehevästi. On varmaan monen tekiän summa. Koppelot kiertelee utterasti alkutalvesta katajapensaita, napsivat niistä marjoja.
 
Todennäköisesti ei ole välitöntä raivaustarvetta. Kuusien kasvu on tässä vaiheessa niin nopeaa, ettei koivu enää saavuta kuusien latvusta.
Ennen ensiharvennusta suoritetaan ennakkoraivaus, jossa poistetaan hakkuuta haittaava, alamittainen ja laatuvaatimukset täyttämätön puusto.
Juuri noin, minä tuolla aiemmin höpisin ensiharvennuksen jälkeisistä runkoluvuista kun en lukenut tarkasti aloitusviestiä. Aloitusviestin metsähän on varttunutta taimikkoa. Ensiharvennus on ajankohtainen tuolla noin 12 metrin pituudessa.
 
Metsänhoidonsuositukset.fi sivustolta suora lainaus kokonaisrunkoluvusta taimikonharvennuksen jälkeen pituusluokassa 3- 4 metriä:

KuusiLehtomainen tai tuore kangas
Tavoitteena nopea puuston järeyttäminen
34
34
1 8002 000
n. 1 500


Tuon mukaan siis voisi keventää hiukan istutettua 1800 kpl/ha, mikäli tavoitteena on puuston nopea järeyttäminen. Mutta tuleeko se muun kuin lompakon kustannuksella? Mahdollisia haittoja?

Huomasin jälkeen päin, että klm:n kommentti myöhemmin oikaistu, mutta en onnistunut poistamaan sitä lainauksesta kokonaan.
 
Nii....on metsiä ja on ohjeita, ohjeetkin vaihtelevat eri aikoina eri lailla....
Tiedän noin 40 vuotista kuusikkoa joka on suunnilleen ranteen vahvuista niin tiheää ettei sarvipäähirvikään mene mielellään sinne tiheikköön, kävellen tarvii mukana olla vesuri että pääsee etenemään.
Melkein vieressä on suunnilleen saman ikäinen kuusikko jossa voi ajella reilustikin mönkkärillä puiden välissä, on "hiukan" järeempää tavaraa siellä....
40 vuotta sitten istutetussa koivikossa tehtiin jo harvennushakkuu....
 
Kummassakin voi olla saman verran kuutioita hehtaarilla.... 50 kiinto ja energiaksi, ei huono.
 
Metsänhoidonsuositukset.fi sivustolta suora lainaus kokonaisrunkoluvusta taimikonharvennuksen jälkeen pituusluokassa 3- 4 metriä:

KuusiLehtomainen tai tuore kangas
Tavoitteena nopea puuston järeyttäminen
34
34
1 8002 000
n. 1 500


Tuon mukaan siis voisi keventää hiukan istutettua 1800 kpl/ha, mikäli tavoitteena on puuston nopea järeyttäminen. Mutta tuleeko se muun kuin lompakon kustannuksella? Mahdollisia haittoja?

Huomasin jälkeen päin, että klm:n kommentti myöhemmin oikaistu, mutta en onnistunut poistamaan sitä lainauksesta kokonaan.
Nuo runkoluvuthan on raivauksen lukuja, ensiharvennus tehdään sitten kun puut alkaa olla kuitupuun kokoa.
 
Metsänhoitosuositusten termejä muuttiin tässä vuosi pari aikaa. :)

Käsittääkseni työlajin nimi menee tämän jaon mukaan:

Ensimmäinen raivaus on nimeltään 'taimikon perkaus' alle 3m valtapituudessa. Entinen nimi oli taimikon varhaishoito.

Tässä Yks tapauksessa yli 3m taimikossa työ on nimeltään 'taimikon harvennus', koska poistettavat puut ovat pääasiassa samaa puulajia.

Jos poistettavat rungot olisivat lehtipuuta, olisi työlaji 'varttuneen taimikon hoito'.
Yli 3m kuusentaimikossa se merkitsee käytännössä, että kohde on joko aiemmin hoitamaton tai se on perattu hyvin varhaisessa vaiheessa, jollin työlaji on nimeltään 'heinän torjunta'.

Molemmissa tapauksissa kasvaa kuusten välissä käytännössä koivua, mutta vain jälkimmäisessä koivu haittaa kasvatettavaa havupuustoa.
 

Tapio julkaisi uudistetut suositukset.
Kannattaa lukea ajatuksella. On yllättävän paljon muutoksia ja kokonaan uusia asioita.
 
Paskasta ei saa marmeladia.

Jutussa ei edes kerrota, että kuka on saanut kemeratuen. 25000 lasku on ollut joku virhe ja se kumottu.

Kantorahatulo on 7600 - 11000 plus kemera reilut kolme tonnia. Eli aikalailla plus miinus nolla.


Kaivinkone on kaivinkone. Pöljää lähteä sillä metsähommiin.
 
Viimeksi muokattu:
Jutussa ei edes kerrota, että kuka on saanut kemeratuen. 25000 lasku on ollut joku virhe ja se kumottu.
Korvattu 11000 euron laskulla. Puuta oli kuitenkin tullut puolet enemmän kuin ostomies oli alun perin arvioinut, 100 kiintoa/ha.

Kaivinkone on kaivinkone. Pöljää lähteä sillä metsähommiin.
Veikkaan että homma tiivistyy juurikin kaivinkoneella tehtyyn hitaaseen keppi kerrallaan jollakin tmk-kouralla tehtyyn raivuuseen.
 
11000 euroa on ihan realistinen konetyön arvo.

7600€ tilitetty risuista, bruttosumma ollut lienee 11600€ (josta vähennetty ennakkovero)

2600€ (arvio) maanomistaja saanut kemeratukea.


UPM voittaa tuon käräjöinnin, ei mitään järkeä. Ihan tekemällä tehty juttu, toimittaja ja metsänomistaja pihalla koko touhusta.
 
Se laskuhan löytyi mo:lle sen jälkeen, kun ukko vaati korvausta sopimuksen vastaisesta hakkuu tavasta... Eli kaikki koivut piti poistaa ja kuuset jättää, käytännössä tapahtui toisin päin. Ukkohan oli käynyt huomauttamassakin koneen kuljettajalle.
 
Mulle ainakin on maksettu samaan aikaan tuon hakkuun ajan kohdan kanssa risukon perkauksesta sama hinta kiinnolle kuin enskasta...
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös