Osaako joku kertoa jonkinlaista nyrkkisääntöä valmiin lasikuitukappaleen paksuuden ja käytetyn lasikuitukankaan välisestä suhteesta. Bilteman luettelossa näkyy olevan katkokuidusta tehtyä lasikuitukangasta. Paksuudesta ei sanota mitään. Painoksi ilmoitetaan 300 grammaa per neliö. Jos tuollaiseen lätkii hartsin sekaan, niin kuinka paksu levy siitä tulee?
Lasikuitu
- Viestiketjun aloittaja Roope
- Aloituspäivämäärä
Viestiketju:
Lasikuitu
Spama Melebuzor
Kansalainen
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 190
300-grammainen on lasikuitumatoista ohuimmasta päästä. Sitä käytetään kuituhommissa "pintamattona", eli siitä laitetaan ensimmäinen kerros maalattuun muottiin gelcoatin päälle runsaan hartsin kera. Tämän kerroksen päälle laminoidaan sitten paksuutta yleensä 450- tai 600-grammaisella ja tarvittaessa kaikenlaisilla erikoismatoilla lisää. Sanoisin että 300-grammaisella matolla kappaleen paksuudeksi tulee n. 2 mm.
- Liittynyt
- 25 Tammikuu 2012
- Viestit
- 16,731
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 38,479
Juurikin näin on Terpolin ohjeissa joita tossa pari päivää sitten tarpeen vuoksi lueskelin....Mahtaako tulla noin paksu 300g matolla. Muistelisin 450g=1mm.
2x Gelcoat 300 grammaa neliömetri + 300 grammanen matto on yhteensä noin 1,5 milliä.
Spama Melebuzor
Kansalainen
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 190
Olette luultavimmin lähempänä oikeaa, heitin paksuuden lonkalta 
Yhdellä 300-grammaisella matolla tehdyn levyn/kappaleen voi repiä käsin hajalle joten ei se tosiaan kovin paksu ole.
Yhdellä 300-grammaisella matolla tehdyn levyn/kappaleen voi repiä käsin hajalle joten ei se tosiaan kovin paksu ole.
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 38,479
Niin, sittenhän on vielä erilaisia mattoja..on katkokuitumattoa, twillikudottuakangasta, yhdensuunatiskuitumattoa, rovingkangasta, ydinainemattoa.... sitten löytyy erilaista hiilikuitu-, aramidikuitu- ja kuituseosmattoa....kaikkia lähes kaikissa paksuusluokissa, siitä vaan valkkaamaan..
....sitten on vielä eri aineita millä tehdä, on styreenillistä ja styreenivapaata....näistä kun ensin ottaa selvää mitä tarvitsee, mikä sopii minkä kanssa ja kuinka vahva laminoinnista pitää tehdä että kestää milläkin kangastyypillä, tarvitaanko hiili- tai aramidikuitua vahvikkeeksi yms. 
....niin sen jälkeen itse laminointi onkin helppoa...
....sitten on vielä eri aineita millä tehdä, on styreenillistä ja styreenivapaata....näistä kun ensin ottaa selvää mitä tarvitsee, mikä sopii minkä kanssa ja kuinka vahva laminoinnista pitää tehdä että kestää milläkin kangastyypillä, tarvitaanko hiili- tai aramidikuitua vahvikkeeksi yms. ....niin sen jälkeen itse laminointi onkin helppoa...
Spama Melebuzor
Kansalainen
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 190
Niin, sittenhän on vielä erilaisia mattoja..on katkokuitumattoa, twillikudottuakangasta, yhdensuunatiskuitumattoa, rovingkangasta, ydinainemattoa.... sitten löytyy erilaista hiilikuitu-, aramidikuitu- ja kuituseosmattoa....kaikkia lähes kaikissa paksuusluokissa, siitä vaan valkkaamaan..
Näin on, eri materiaaleja on tällä alalla käsittämätön määrä. Tuo 600-grammainen katkokuitumatto on aika hyvää tavalliseen harrastekäyttöön, siitä saa ohuen pintakerroksen yhdellä matolla ja tarvittaessa riittävästi paksuutta lätkimällä kerroksia lisää.
Jurpolukki
Syytinkiläinen
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2013
- Viestit
- 2,859
Jonkin verran käyttökokemusta mullakin on. En ole peretynyt niihin saloihin kovinkaan syvällisesti.. Viimeinen työ onnistui yli odotusten. Sain paikattavaksi sellaisen pienen kanootin ja pintojen karhennus oli yhdessä kohtaa hankala joten jätin karhennuksen vajaaksi.. ajatuksen notta ei tuo muijan retale jonka kanootti oli kyseesssä niin ei ole koskaan kiittänyt...mistään. Niin tuli se kiitos hänen tapojensa mukaan: Se vuotaa. Eihän juttu tutussa porukassa leviä(?) joten uusia toivomuksia siltä saralta ole tullut. Paikkasin pohojanmaalla sen aluksen jossa olis ollut ansiantuntevaa tietoa ja taitoa olis ollut ja materiaaliakin on vielä jälellä noin 500kg hartsia ja sen sellaista.. omistajan eläköitymisen takia..
- Liittynyt
- 18 Huhtikuu 2011
- Viestit
- 39,538
Vs: Lasikuitu
Ihan viisas käytäntö on tuo laadun ja/tai toimitusajan säännöstely tilaajan olemuksen mukaiseksi. Yksi keino on myös työsaldosuhteen pitäminen toispuoleisena. Yhden jantterin kanssa oli sopimus, että vaihdetaan työtä työhön. Tämä innokas vain toi sitä koko ajan ovista ja ikkunoista niin, että alkoi jo vähän kyrsiä. Kun sitten sanoi, että nyt voisin keksiä hänelle vähän jopia vastapalveluna, niin maltoin mieleni useamman vuoden. Eipä kehdannut enää pyytää mihinkään. Oli ihanan rauhallista. Viimein sitten lunastin osuuteni, mutta tuossa vaiheessa jeppe oli jo löytänyt muita "yhteistyökumppaneita".
Via Tapatalk
Ihan viisas käytäntö on tuo laadun ja/tai toimitusajan säännöstely tilaajan olemuksen mukaiseksi. Yksi keino on myös työsaldosuhteen pitäminen toispuoleisena. Yhden jantterin kanssa oli sopimus, että vaihdetaan työtä työhön. Tämä innokas vain toi sitä koko ajan ovista ja ikkunoista niin, että alkoi jo vähän kyrsiä. Kun sitten sanoi, että nyt voisin keksiä hänelle vähän jopia vastapalveluna, niin maltoin mieleni useamman vuoden. Eipä kehdannut enää pyytää mihinkään. Oli ihanan rauhallista. Viimein sitten lunastin osuuteni, mutta tuossa vaiheessa jeppe oli jo löytänyt muita "yhteistyökumppaneita".
Via Tapatalk
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 73,826
Juuh, eräällekkin jantterille pitänyt modattu TH700 aski tehdä jo pitkään (4-5vuotta) , osat tuo on maksanut kyllä, kun tyypin tietäen rahat pyysin etukäteen niistä, ja ne on olemassa, mutta erinäisiä muita juttuja on hiukan "rästissä" ja maksuaikataulut muuttuneet (hänen) yksipuoleisella päätöksellä, kuten eräskin vaihteiston vaihto erääseen jenkkipeliin, lupasin homman "halvalla" , ja kun tuo tuli hakeen autoa, maksoi puolet ja sanos "sovitaankos niin että toisen puolen maksan 2vko:n päästä kun tili tulee" , tuosta on jo 3v aikaa....
Kolme kk siten sanos että maksaa sen lopun taas seuraavasta tilistä, ei ole tyyppi soitellu saati näkynyt, harvassa se tilikausi on jossain....
Se lootaprojekti saa aivan rauhassa odottaa, kunnes vanhat ensin hoitaa, ennen en sihen koskekkaan, vaan saavat palikat hautautua entistä syvemmälle tuolla varastoissa......
- Liittynyt
- 30 Marraskuu 2011
- Viestit
- 38,479
No nythän sun tarttee kokeilla sitä ja tietysti raportoida se tänne, kaikkine onnistmisineen ja epäonnistumisineen.
Toisaalta kun miettii, niin lasikuitukankaan repii rikki melkoisen helposti, paksu puuvilla on taas kohtuullisen kovaa revittävää.
Voisi hyvinkin onnistua...
- Liittynyt
- 27 Maaliskuu 2013
- Viestit
- 40,933
Ainakaan epoksilaminoinnissa ja epoksihartsilla liimattaessa sideaineena ei saisi olla orgaanisia kuituja. Jos pintaa hiottaessa tai leikatessa menee yksikin orgaaninen kuitu poikki tai tulee muuten esiin hartsin sisästä, pääsee kosteus imeytymään rakenteeseen ja pikkuhiljaa orgaaniset aineet lahoavat pois heikentäen rakennetta huomattavasti.
Jos pystyy varmistamaan, ettei rakenteeseen ikinä tarvitse esim. porata yhtään reikää tms. tai on varma ettei ulkopuolisesta vaurioista tms. koskaan tule halkeamaa rakenteeseen, periaatteessa voisi käyttää myös organisia lujiteita.
Jos pystyy varmistamaan, ettei rakenteeseen ikinä tarvitse esim. porata yhtään reikää tms. tai on varma ettei ulkopuolisesta vaurioista tms. koskaan tule halkeamaa rakenteeseen, periaatteessa voisi käyttää myös organisia lujiteita.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 27 Maaliskuu 2013
- Viestit
- 40,933
Tuo ei ole varsinainen lasikuiturutto. Toki polyesterihartsi-lasikuitu laminaateissakin on estettävä kosteuden pääsy rakenteisiin, sehän imee myöskin vettä.
Varsinainen "lasikuirurutto" on oikeasti osmoosivaurio, jossa vesi kulkeutuu osmoosin johdosta topcoatin läpi rakenteeseen. Siellä vesi muodostaa hartsin kanssa reagoidessaan glykolikuplia topcoatin ja laminaatin väliin, joskus myös laminaatin sisään.
Glykoli ei kuiva rakenteesta, vaikka kuplat hiottaisiin auki ja annettaisi kuivua lämpimässä. Vaikka kuinka oudolta kuulostaa, osmoosikorjauksessa pitää avattua vauriokohtaa huuhdella vedellä kuivausjaksojen välissä glykolin poistamiseksi. Sitten korjauslaminointi ja topcoat tai epoksikitti.
Osmoosin estämiseksi on helppo ja edullinen konsti, jota varsinkaan pienissä veneissä ei juuri käytetä. Riittävä epoksipinnoite (esim. epoksimaali) topcoatin päällä antaa hyvän suojan. Veneissä epoksia harvoin näkee muulloin, kuin antifoulingin tartuntamaalina ja nimenomaan makeassa vedessä, missä ei tarvitse antifoulingia, on osmoosin vaara suurempi kuin merellä.