Tervetuloa Konekansa-foorumille!

Liity Konekansa-foorumin jäseneksi (ei maksa kuin vaivan) ja käy peremmälle! Sisäänkirjautumattomana et näe aivan kaikkea foorumin sisältöä.

Mainoksiakin vilisee niin, että silmiä kirvelee. Jäsenenä elämäsi olisi paljon siedettävämpää. ;)

Lämmitysketju

Viestiketju osiossa 'Höyry' , aloittaja TJuva, 5.3.2013.

  1. TJuva

    TJuva Kansalainen

    Liittynyt:
    14.1.2013
    Viestejä:
    22
    Saadut tykkäykset:
    0
    Lämmittäminen lienee aihe josta on paljon näkemyksiä... Tässä ketjussa voinee keskustella erilaisista siihen liittyvistä asioista.

    Aluksi ajattelin kysellä porukan näkemyksiä ylöslämmityksestä. Puhun skottilaisesta laivakattilasta, mutta miksei keskusteluun voi kirjoittaa muistakin. Kuinka kauan itse kukin tuota yleensä tekee? Ammattiliikenneaikanahan noita lämmitettiin päivätolkulla, mutta silloin oli äijät samalla töissä tekemässä muita puuhia, ja toisaalta tuo ylöslämmitys tehtiin kenties vain kerran, jonka jälkeen höyryt olivat päällä koko kesän...

    Periaatteessa kattilan saa lämmitettyä ylös muutamassa tunnissa, mutta liian nopea lämmittäminen aiheuttaa helposti lämpötilaeroja kattilaan. Anterossa on perinteisesti menty kaavalla jossa lämmitys aloitetaan edellisenä iltana, jolloin poltetaan hitaasti muutama pesällinen. Yöksi sitten luukut (myös korsteenin pelti) kiinni, ja aamulla jatketaan. Jos lähtö on jo aamulla niin sitten lämmitetään valmiiksi jo ylös edellisenä iltana. Anterossa tuo riittääkin melko hyvin, eikä suuria lämpötilaeroja synny.

    Viimeisinä kesinä olen ylöslämmitellyt myös Ensoa, jossa on selvästi suurempi kaksifyyrinen kattila. Ensossa tuo aikataulu ei riitä, viimeksi karvalakkiregattaan lämmitin sitä pitkälti toista vuorokautta (aloitin ke kun lähtö oli pe), ja silti paineiden alkaessa nousta oli pannun pohjalla "patja" 30-asteista vettä. Tuo ongelma on tiedostettu aiemminkin, ainakin Ahkerassa oli sitä varten keksitty laittaa kattilaan pyöritettävä propelli veden sekoittamiseksi. Olisiko tuo ylöslämmitys parempi tehdä yhdellä tulipesällä, jos se aiheuttaisi veden kiertoa? Olen sitäkin kokeillut mutta vielä ei ole riittävästi kokemusta että osaisin varmasti sanoa auttaako se... pääosa kattiloista joita olen ylöslämmittänyt ovat olleet yksifyyrisiä. Joku jolla on kaksifyyrinen kattila voinee kertoa näkemyksensä siitä. Yksi vaihtoehto olisi puhaltaa pannun pohja ylöslämmityksen aikana. Tiedä sitten onko noin nopeasta lämpötilan tasaamisesta enemmän hyötyä vai haittaa...
     
  2. julma7

    julma7 Tulokas

    Liittynyt:
    26.1.2013
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Käytännöllisiä ohjeita A/B W.GUTSEIT& CO;N KONEMIEHISTÖLLE
    Suurimpia kattiloita tulee lämmittää vähintään 6 tunnin ajan ennen kuin painetta saa nostaa. Pienempiä kattiloita lammitetään 4 tuntia. Tällä lämmitysajalla on joka 1/2 tunnin kuluttua laskettava joku määrä vettä pohjahanasta ja heti sen jälkeen sama määrä käsipumpulla tilalle.Täten vältetään osaksi epätasaiset jännitykset,jotka kattilarakenteessa syntyvät siintä syystä,että yläpuoli lämpenee enemmän kuin alapuoli.

    Miltä vuodelta ohjeet on sitä en osaa sanoa,mutta varmaan toimii tänäkin päivänä. Muistaakseni myös jostain korsteenista löytyy samat ohjeet.
     
  3. houru

    houru Kansalainen

    Liittynyt:
    20.1.2013
    Viestejä:
    35
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kysyin kerran eräältä vanhemmalta arvostetulta konemestarilta lämmityksestä ja vastaus kaikessa lyhykäisyydessään oli: 15 astetta/tunti.
     
  4. refy

    refy Kasvis
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    4.12.2011
    Viestejä:
    5 687
    Saadut tykkäykset:
    3 482
    Ydinvoimaloissa turvallisuustekniset käyttöehdot määräävät reaktoripainesäiliön suurimmaksi lämmitysnopeudeksi yleensä 40 astetta tunnissa.
     
  5. Woima

    Woima Mielensäpahoittaja

    Liittynyt:
    16.2.2013
    Viestejä:
    2 088
    Saadut tykkäykset:
    769
    Vaikka en asiasta mitään tiedä, niin kuulostaa kohtuulliselta lämmitykseltä.
    Kuinkas paljon noissa kattiloissa on yleensä vettä?
     
  6. julma7

    julma7 Tulokas

    Liittynyt:
    26.1.2013
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Meillä Ahdissa on 5 ja puol kuutiota.
     
  7. V361

    V361 W.W.W.
    KK Plus ADpack Betatester

    Liittynyt:
    30.11.2011
    Viestejä:
    23 560
    Saadut tykkäykset:
    4 165
    No saa sinne pari halkoo heittää ennenkuin järvikylmästä saa paineet päälle.....
     
  8. JiiHoo

    JiiHoo Kansalainen

    Liittynyt:
    19.4.2011
    Viestejä:
    134
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kirjasta: A.Perho, Laivahöyrykattilan hoidon perusteet, Otava 1952:
    Sivuilla 57-58 on hyvä opastus kattilan lämmittämiseen.

    Tekstin voisin myöhemmin kopioida tännekin, mutta lainaan tärkeimmän heti:
    "Käytämme veden kierrättämiseen kattilan syöttöpumppua (käsipumppu?) jonka imuputki tulee kattilan pohjaventtiilistä ja paineputki kattilan satamasyöttöventtiilistä.
    Vajaan tunnin hiljaisen pumppaamisen jälkeen havaitsemme pohjaventtiilien ja kattilan pohjaosien lämmenneen samanlämpöisiksi kuin kattilan ylemmätkin osat.
     
  9. DIggItallr

    DIggItallr Kansalainen

    Liittynyt:
    18.1.2013
    Viestejä:
    34
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jiihoon kommentin jälkeen jäin funtsimaan tuota toimintaa.
    Kun oikein pinnistän muistinystyröitä, niin Armaksessa on käsipumppu kytketty juuri noin.

    Pumpun imupuoli on kattilan ulospuhallushanan ja pohjaventtiilin yhteisessä 3-tie venttiilissä.
    Pumpun imupuolelle voi avata joko kattilan puhallusputken, tai pohjaventtiilin. Painepuoli on samassa yhteydessä injektorin kanssa yhteiseen kattilan rintaventtiiliin.

    Olen tuota konstruktiota ihmetellyt, järkeillyt että kyseessä on "säästö" kun rykipumpulle ei tarvita omaa pohjaventtiiliä.

    Meillä tuota ei olla koskaan käytetty kattilaveden sekoittamiseen. Lämmitykseen on riittänyt reilu vuorokausi. Hiljalleen lämitetään olemattomalla vedolla vesi kiehuvaksi, annetaan kattilan "muhia", kun n. 1kg paine on saavutettu aloitetaan varsinainen ylöslämmitys.
    Kokeiltu lämmittää vain yhdessä pesässä, kahdessa rivissä ja normaalisti molemmissa pesissä yhdessä rivissä. Mitään huomattavaa eroa ei lämpenemisessä ole.

    Melkeimpä voisin vannoa että haalean ja kuuman raja on n. arinarautojen kohdalla. Tulitorven alaosa pysyy paljon viileämpänä kuin yläpuoli, tuubit sitten vielä kuumempia.
    Termodymamiikkaa soveltamalla voisi sanoa että viileä vesi, jää ja pysyy kattilan alaosassa koska siellä ei myöskään ole mitään joka olennaisesti lämmittäisi vettä.




    Tuosta 3-tie pohjaventiilistä vielä. Rykipumpulle vievä putkiyhde on joskus poistettu. Ennen sokean laipan asennusta oli mahdollisuus kääntää ventiili sellaiseen asentoon jossa vesi pääsee virtaamaan suoraan pilssiin.
    2 kertaa on laiva upotettu tuon venttiilin takia.
     
    #9 DIggItallr, 12.3.2013
    Viimeksi muokattu: 12.3.2013
  10. houru

    houru Kansalainen

    Liittynyt:
    20.1.2013
    Viestejä:
    35
    Saadut tykkäykset:
    0
    Seuraavaa ohjetta vuodelta 1944 kannattaa lukea ajatuksella ja pariin kertaan.

    Supista uunin kautta kulkeva ilmamäärä
    mahdollisimman vähiin ja valvo, että palamiseen välttämättä
    tarvittava veto kulkee palamiskohtaan eikä puukasan ohitse
    Tämä on lämmittämisen pääkäsky, kaikki muut tässä ohjeessa ovat enimmäkseen
    vain ohjeita sen toteuttamiseksi.
     
  11. JiiHoo

    JiiHoo Kansalainen

    Liittynyt:
    19.4.2011
    Viestejä:
    134
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos joku tietää, kuinka voin liittää tähän PDF tiedoston ylöslämmityksestä, niin kertokoot sen. On jo pitkän aikaa odottanut pääsyä tänne.. Tiedoston koko on 2,9 Mt
     
  12. JiiHoo

    JiiHoo Kansalainen

    Liittynyt:
    19.4.2011
    Viestejä:
    134
    Saadut tykkäykset:
    0
    Noniin, apu löytyi. Tässä Suomen Höyrypursiseuran Koneenkäyttäjien seminaarin materiaali kattilan ylöslämmityksestä.
    Voit ladata sen seuraavasta linkistä:
    http://www.paste.fi/file/13675640126153
     

Jaa tämä sivu