ILLANVIETTOA JA TÄYSIN JOUTAVAA TURINAA ( osa II )

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jusape
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
70 luvulla eräs veneilijä oli juhannuksena ajelemassa moottori paatilla. Sammui veneeseen ja säännöstely padon kautta Ähtävän jokea pitkin reilu 5km kunnes oli heränny. Kumma kun ei vene kaatunu kun luukusta läpi meni, ja oli melkein metri pudotusta.
 
Joskus ehkä parikymmentä vuotta sitten joku karautti tuollaisen isomman veneen maihin. Meni pöpelikössä pitkälle mäkeä ylös. En muista, missä tapahtui.
Hälli

 
En tiedä sopiiko tänne mutta.

Sinä joka kiukustut jokaisesta rekasta jonka näet, jokaisesta rekan äänestä jonka kuulet, jokaisesta rekkakuskista.
Et varmaan jaksa lukea tätä K Kanniston kirjoitusta . Minä jaksoin ja kopioin tähän että tietäisit !

Lukusuositus!

"Suomi kulkee dieselillä ja kahvilla"

Suomessa ihmiset kuvittelevat, että yhteiskunta toimii internetillä ja pyhällä hengellä.

Ei toimi..

Suomi toimii dieselillä, kahvilla ja yhdellä ylipainoisella rekkakuskilla nimeltä Make, joka syö huoltoasemalla lihapullia kolmelta aamuyöllä ja yrittää samalla peruuttaa 25-metrisen yhdistelmän lastauslaituriin, joka on suunniteltu lähinnä polkupyörälle.

Suomi on pitkä maa. Niin pitkä, että jos ajat Helsingistä Lappiin, tunnet vanhenevasi matkan aikana ihmisenä.

Suomalainen kun menee kauppaan Stadissa taikka Ivalossa ja ostaa makaronia, vessapaperia tai tarjouskahvia, Hän kuvittelee jotenkin romanttisesti, että tuotteet vain ilmestyvät sinne hyllyyn. Ehkä joku näkymätön logistiikkahaltija teleporttaa ne Prismalle tai Citymarkettiin.

Todellisuudessa ne tulevat sinne dieselillä, Maken diesel käyttöisellä rekalla.

Aivan kaikki..

Maito.

Lääkkeet.

Rakennustarvikkeet.

Olut.

Kissanruoka.

Lihat.

Se yksi avokado, jota kukaan ei ostanut ennen vuotta 2014..

Kaikki nämä edellä mainitut tavarat liikkuvat Suomessa käytännössä kumipyörillä, koska täällä ei ole Keski-Euroopan junaverkkoja eikä jokaisessa kylässä satamaa.

Suomalainen logistiikka muistuttaa enemmän selviytymissarjaa.

Tuo talvinen todellisuus: Marraskuu. On pimeää 19 tuntia vuorokaudesta. Tie jäässä, hirvi väijyy ojan takana, kuin vakuutusyhtiön palkkaama ”tappaja” ja vastaan tulee aura-auto (harvemmin), joka heittää tuulilasiin sellaisen lumimyrskyn, että kuljettaja näkee hetken ajan oman kuolemansa.

Silti tavara liikkuu.

Suomalainen yhdistelmäkuljettaja on muuten erikoinen olento. Hän nukkuu hytissä, kuin sotilas sissiteltassaan, syö huoltoasemilla enemmän säilöntäaineita napaansa, kuin keskiverto laboratoriokoe vie tilansa jääkaapista ja tietää tarkalleen missä päin Suomea saa vielä kahvia, joka ei maistu märältä pahvilta.

Samaan aikaan koko muu yhteiskunta käyttäytyy, kuin raskas liikenne olisi joku kiusallinen yksityiskohta. Kaupungissa kerrostalon Ulla valittaa univajetta, kun Make tulee aamulla klo 5 äänekkään rekkansa kanssa ja peruuttaa alakerran Salen eteen purkamaan maitoja, jotta Ulla saa aamulla tuoretta maitoa aamukahviinsa. Aamulla Ulla saapuu kauppaan ja ihmettelee ääneen ” Miten voi olla taas näin kallista?”

Sillä tavalla. Se tuli rekalla.

”Rekkaliikenteessä” puhutaan vähän eri summista kuin pikkuisen henkilöauton tankkaamisesta. Kun tuhansia kilometrejä viikossa ajavan yhdistelmän polttoainekulut nousevat, se ei jää kuljetusyhtiön ongelmaksi. Se siirtyy tuotteiden hintoihin. Aina. Tavara ei liiku ilmaiseksi.

Jokainen kaupan hinta sisältää jo valmiiksi pitkän ketjun logistiikan ihmisiä, joista kukaan ei oikeastaan haluaisi olla hereillä aamulla kello 4. Siellä on varastotyöntekijä, terminaalityöntekijä, kuljettaja, purkaja, trukkikuski ja joku stressaantunut logistiikkapäällikkö, joka yrittää excelissä estää koko järjestelmää romahtamasta tai ylipainoinen Make hoitaa kaiken tämän..

Sitten poliitikot kertovat lohdullisesti, että ”ei hätää – Ammattidiesel on tulossa vuonna 2028.”

Se kuulostaa vähän samalta, kuin jos hammaslääkäri sanoisi porauksen aikana:

”Hyviä uutisia. Puudutus tulee ehkä kahden tai kolmen vuoden päästä”

Kuljetusala yrittää pysyä hengissä nyt. Ei vuonna 2028. Se on suomalaisessa yritysmaailmassa suunnilleen sama aikajänne kuin ”jos selviämme ydintalvesta”

Ammattidieselistä puhutaan välillä kuin messiaasta, joka laskeutuu pilvistä Scanian hytin katolle ja pelastaa suomalaisen logistiikan.

Todellisuudessa moni yrittäjä miettii lähinnä, onko firmalla enää 2028 olemassa edes toimivaa moccamasteria, kun raskaan kaluston rengassarja maksaa suunnilleen saman verran kuin 90-luvulla pieni rivitalokaksio Jyväskylästä.

Suomalainen logistiikka on vähän kuin suomalainen avioliitto: kallis ylläpitää, jatkuvasti kriisissä, mutta ilman sitä koko elämä hajoaisi viikossa.

Tämän huomaa aina ”lakoissa” tai polttoainekriiseissä. Jos rekat pysähtyvät, Suomi pysähtyy nopeasti. Ensimmäisenä loppuu kahvi. Sitten ihmisiltä loppuu maltti.

Kolmantena joku alkaa hamstrata vessapaperia kuin se olisi uusi valuutta.

Viimeistään siinä vaiheessa ymmärretään äkkiä, ettei yhteiskunta pyöri somevaikuttajien motivaatioreelseillä vaan sillä, että joku ajaa yöllä esimerkiksi Oulusta Vantaalle täysperävaunullisen elintarvikkeita räntäsateessa.

Silti edelleen raskasta liikennettä käsitellään joskus keskustelussa vähän kuin se olisi ilmaston henkilökohtainen vihollinen. Toki päästöjä pitää vähentää ja tekniikka kehittyy, mutta suomalaisessa keskustelussa unohtuu yksi pieni yksityiskohta:

Ilman päästökauppaakin Suomalainen kuljetusyrittäjä elää muutenkin jo valmiiksi sellaisessa taloudellisessa jännitysnäytelmässä, että heikompaa hirvittäisi. Polttoaine, vakuutukset, kalusto, huollot, renkaat, Adblue, verot, palkat, korot ja asiakkaat, jotka haluaisivat kuljetukset halvemmalla kuin vuonna 2009.

Moni kuljetusyrittäjä näyttääkin nykyään siltä, että hän on nukkunut viimeksi Nokian kultavuosina.

Mutta silti tavara liikkuu edelleen.

Me emme juuri juhli logistiikkaa. Emme kirjoita runoja täysperävaunuista. Kukaan ei tee romanttisia Netflix-sarjoja terminaalityöntekijöistä Vantaalla. Ilman diesel katkua, logistiikka-alan ammattilaisia tämä maa olisi tyhjä kolmessa päivässä.

Kirjaimellisesti ”finito"

Hyvää viikonloppua!
 
En tiedä sopiiko tänne mutta.

Sinä joka kiukustut jokaisesta rekasta jonka näet, jokaisesta rekan äänestä jonka kuulet, jokaisesta rekkakuskista.
Et varmaan jaksa lukea tätä K Kanniston kirjoitusta . Minä jaksoin ja kopioin tähän että tietäisit !

Lukusuositus!

"Suomi kulkee dieselillä ja kahvilla"

Suomessa ihmiset kuvittelevat, että yhteiskunta toimii internetillä ja pyhällä hengellä.

Ei toimi..

Suomi toimii dieselillä, kahvilla ja yhdellä ylipainoisella rekkakuskilla nimeltä Make, joka syö huoltoasemalla lihapullia kolmelta aamuyöllä ja yrittää samalla peruuttaa 25-metrisen yhdistelmän lastauslaituriin, joka on suunniteltu lähinnä polkupyörälle.

Suomi on pitkä maa. Niin pitkä, että jos ajat Helsingistä Lappiin, tunnet vanhenevasi matkan aikana ihmisenä.

Suomalainen kun menee kauppaan Stadissa taikka Ivalossa ja ostaa makaronia, vessapaperia tai tarjouskahvia, Hän kuvittelee jotenkin romanttisesti, että tuotteet vain ilmestyvät sinne hyllyyn. Ehkä joku näkymätön logistiikkahaltija teleporttaa ne Prismalle tai Citymarkettiin.

Todellisuudessa ne tulevat sinne dieselillä, Maken diesel käyttöisellä rekalla.

Aivan kaikki..

Maito.

Lääkkeet.

Rakennustarvikkeet.

Olut.

Kissanruoka.

Lihat.

Se yksi avokado, jota kukaan ei ostanut ennen vuotta 2014..

Kaikki nämä edellä mainitut tavarat liikkuvat Suomessa käytännössä kumipyörillä, koska täällä ei ole Keski-Euroopan junaverkkoja eikä jokaisessa kylässä satamaa.

Suomalainen logistiikka muistuttaa enemmän selviytymissarjaa.

Tuo talvinen todellisuus: Marraskuu. On pimeää 19 tuntia vuorokaudesta. Tie jäässä, hirvi väijyy ojan takana, kuin vakuutusyhtiön palkkaama ”tappaja” ja vastaan tulee aura-auto (harvemmin), joka heittää tuulilasiin sellaisen lumimyrskyn, että kuljettaja näkee hetken ajan oman kuolemansa.

Silti tavara liikkuu.

Suomalainen yhdistelmäkuljettaja on muuten erikoinen olento. Hän nukkuu hytissä, kuin sotilas sissiteltassaan, syö huoltoasemilla enemmän säilöntäaineita napaansa, kuin keskiverto laboratoriokoe vie tilansa jääkaapista ja tietää tarkalleen missä päin Suomea saa vielä kahvia, joka ei maistu märältä pahvilta.

Samaan aikaan koko muu yhteiskunta käyttäytyy, kuin raskas liikenne olisi joku kiusallinen yksityiskohta. Kaupungissa kerrostalon Ulla valittaa univajetta, kun Make tulee aamulla klo 5 äänekkään rekkansa kanssa ja peruuttaa alakerran Salen eteen purkamaan maitoja, jotta Ulla saa aamulla tuoretta maitoa aamukahviinsa. Aamulla Ulla saapuu kauppaan ja ihmettelee ääneen ” Miten voi olla taas näin kallista?”

Sillä tavalla. Se tuli rekalla.

”Rekkaliikenteessä” puhutaan vähän eri summista kuin pikkuisen henkilöauton tankkaamisesta. Kun tuhansia kilometrejä viikossa ajavan yhdistelmän polttoainekulut nousevat, se ei jää kuljetusyhtiön ongelmaksi. Se siirtyy tuotteiden hintoihin. Aina. Tavara ei liiku ilmaiseksi.

Jokainen kaupan hinta sisältää jo valmiiksi pitkän ketjun logistiikan ihmisiä, joista kukaan ei oikeastaan haluaisi olla hereillä aamulla kello 4. Siellä on varastotyöntekijä, terminaalityöntekijä, kuljettaja, purkaja, trukkikuski ja joku stressaantunut logistiikkapäällikkö, joka yrittää excelissä estää koko järjestelmää romahtamasta tai ylipainoinen Make hoitaa kaiken tämän..

Sitten poliitikot kertovat lohdullisesti, että ”ei hätää – Ammattidiesel on tulossa vuonna 2028.”

Se kuulostaa vähän samalta, kuin jos hammaslääkäri sanoisi porauksen aikana:

”Hyviä uutisia. Puudutus tulee ehkä kahden tai kolmen vuoden päästä”

Kuljetusala yrittää pysyä hengissä nyt. Ei vuonna 2028. Se on suomalaisessa yritysmaailmassa suunnilleen sama aikajänne kuin ”jos selviämme ydintalvesta”

Ammattidieselistä puhutaan välillä kuin messiaasta, joka laskeutuu pilvistä Scanian hytin katolle ja pelastaa suomalaisen logistiikan.

Todellisuudessa moni yrittäjä miettii lähinnä, onko firmalla enää 2028 olemassa edes toimivaa moccamasteria, kun raskaan kaluston rengassarja maksaa suunnilleen saman verran kuin 90-luvulla pieni rivitalokaksio Jyväskylästä.

Suomalainen logistiikka on vähän kuin suomalainen avioliitto: kallis ylläpitää, jatkuvasti kriisissä, mutta ilman sitä koko elämä hajoaisi viikossa.

Tämän huomaa aina ”lakoissa” tai polttoainekriiseissä. Jos rekat pysähtyvät, Suomi pysähtyy nopeasti. Ensimmäisenä loppuu kahvi. Sitten ihmisiltä loppuu maltti.

Kolmantena joku alkaa hamstrata vessapaperia kuin se olisi uusi valuutta.

Viimeistään siinä vaiheessa ymmärretään äkkiä, ettei yhteiskunta pyöri somevaikuttajien motivaatioreelseillä vaan sillä, että joku ajaa yöllä esimerkiksi Oulusta Vantaalle täysperävaunullisen elintarvikkeita räntäsateessa.

Silti edelleen raskasta liikennettä käsitellään joskus keskustelussa vähän kuin se olisi ilmaston henkilökohtainen vihollinen. Toki päästöjä pitää vähentää ja tekniikka kehittyy, mutta suomalaisessa keskustelussa unohtuu yksi pieni yksityiskohta:

Ilman päästökauppaakin Suomalainen kuljetusyrittäjä elää muutenkin jo valmiiksi sellaisessa taloudellisessa jännitysnäytelmässä, että heikompaa hirvittäisi. Polttoaine, vakuutukset, kalusto, huollot, renkaat, Adblue, verot, palkat, korot ja asiakkaat, jotka haluaisivat kuljetukset halvemmalla kuin vuonna 2009.

Moni kuljetusyrittäjä näyttääkin nykyään siltä, että hän on nukkunut viimeksi Nokian kultavuosina.

Mutta silti tavara liikkuu edelleen.

Me emme juuri juhli logistiikkaa. Emme kirjoita runoja täysperävaunuista. Kukaan ei tee romanttisia Netflix-sarjoja terminaalityöntekijöistä Vantaalla. Ilman diesel katkua, logistiikka-alan ammattilaisia tämä maa olisi tyhjä kolmessa päivässä.

Kirjaimellisesti ”finito"

Hyvää viikonloppua!
Just näin jutut on aina mennyt,ne jotka vähiten tajuaa miten yhteiskunta toimii,pitää kovinta ääntä.Kai Enqvistin kolumnia persvako äijä yritin tähän linkittää mutta on maksumuurin takana.
 
Noita töitä ja työntekijöitä joita ilman ei kukaan tulisi toimeen on aika paljon. Turhia on aika vähän. Siinä mielessä rekkakuskilla ja tulitikkutehtaan pakkaajalla ei sinänsä ole eroa.

Ilman internettiä, eli sitä datakeskuksen ylläpidon henkilöä ei tänä päivänä tarvitsisi viedä yhtään rekkakuormaa mihinkään. Tai käydä kaupassa ja maksaa sitä rekan tuomaa ruisleipää. Toki käteisellä vielä pystyy, mutta on vain ajan kysymys koska kaupat luopuvat sen käytöstä. Ja mistä saat haettua sen paperisen setelin kun tarvitset. Pankista tai automaatista et ainakaan ilman nettiä.

Ruoka, puhdas vesi, sähkö, lämpö erikseen esim kaukolämpö yms asioiden parissa työskentelevät ihmiset on aika kriittisessä asemassa. Jätevesilaitoksen operaattori onkin yhtäkkiä aika tärkeä henkilö. Jos päiväksikin jättäisi hommansa, paska osuisi aika moneen paikkaan, ei pelkästään tuulettimeen.
 
Just näin jutut on aina mennyt,ne jotka vähiten tajuaa miten yhteiskunta toimii,pitää kovinta ääntä.Kai Enqvistin kolumnia persvako äijä yritin tähän linkittää mutta on maksumuurin takana.
Minä koitin linkittää "Oulun poliisi pajatso näkyy"
Prsvaoista tuli mieleen tuo huippumukava videonpätkä, jota jopa maailmalla ihaillaan.
Koitin latailla juutuupista mutta ei osannut. Näkyy kuitenkin.
 
"Valtatie 66", eli Valtatie 26 :virnpeuk:

Jos sä kaakon satamiin ajat rahtia,
pienen laulun sulle tahdon omistaa,
se on blues,valtatien kakskytkuus.
Kuutostieltä se lähtee etelään,
rannassa päättyy tiehen seitsemän.
Tää on blues,valtatien kakskytkuus.
On ensin Luumäki, sit alamäki,
Taavetti, Kurvila ja Pyhältökin meni.
On myös Myllykylä, sen kohdalla on kuoppia.
Sekä Vehkalahti ja kohta jo hohtaa
Hamina City, se on aika ”pretty”.
Vielä TeeVeeHoolle värssyn omistan,
kun on tehnyt meille tien noin surkean.
Tehkää uus,Valtatie kakskytkuus.

On ensin Luumäki,sit alamäki,
Taavetti, Kurvila ja Pyhältökin meni.
On myös Myllykylä, sen kohdalla on kuoppia.
Sekä Vehkalahti ja kohta jo hohtaa
Hamina City,se on aika ”pretty”.
Vielä tienhoidolle värssyn omistan,
kun tekee aura niin jäljen surkean.
Tehkää uus,Valtatie kakskytkuus.
Tehkää uus,valtatie kakskytkuus.
Tehkää uus,valtatie kakskytkuus.
 
”Rekkaliikenteessä” puhutaan vähän eri summista kuin pikkuisen henkilöauton tankkaamisesta. Kun tuhansia kilometrejä viikossa ajavan yhdistelmän polttoainekulut nousevat, se ei jää kuljetusyhtiön ongelmaksi. Se siirtyy tuotteiden hintoihin. Aina. Tavara ei liiku ilmaiseksi.

Kovin usein tienpäällä tulee ihmeteltyä raskaan liikenteen ajotapaa; monella koko ajan "mono laudassa" gps nopeus 89 km/h.
Olen ymmärtänyt, että tuolla ajotavalla verrattuna joustavaan n 75 -85 km/h olosuhteet huomioivaan ajotapaan kulutus on noin 20% suurempi.
En ymmärrä miten niinkin huonosti kannattavalla alalla voidaan yleisellä tasolla menetellä niin, vaikka sakkopuolessa viranomaiset katsoisivatkin sormien läpi.
Edes tämän hetkinen poikkeuksellisen korkea polttoaineen hintataso ei näytä vaikuttavan, vaan usvaa putkeen.
 
Kovin usein tienpäällä tulee ihmeteltyä raskaan liikenteen ajotapaa; monella koko ajan "mono laudassa" gps nopeus 89 km/h.
Olen ymmärtänyt, että tuolla ajotavalla verrattuna joustavaan n 75 -85 km/h olosuhteet huomioivaan ajotapaan kulutus on noin 20% suurempi.
En ymmärrä miten niinkin huonosti kannattavalla alalla voidaan yleisellä tasolla menetellä niin, vaikka sakkopuolessa viranomaiset katsoisivatkin sormien läpi.
Edes tämän hetkinen poikkeuksellisen korkea polttoaineen hintataso ei näytä vaikuttavan, vaan usvaa putkeen.
Mulla taas on päinvastaisia havaintoja. Suuri osa ajaa sitä 80 vauhtia. Varsinkin isojen kuljetusfirmojen autot harvoin ajavat rajoitinta vasten.
 
Kovin usein tienpäällä tulee ihmeteltyä raskaan liikenteen ajotapaa; monella koko ajan "mono laudassa" gps nopeus 89 km/h.
Olen ymmärtänyt, että tuolla ajotavalla verrattuna joustavaan n 75 -85 km/h olosuhteet huomioivaan ajotapaan kulutus on noin 20% suurempi.
En ymmärrä miten niinkin huonosti kannattavalla alalla voidaan yleisellä tasolla menetellä niin, vaikka sakkopuolessa viranomaiset katsoisivatkin sormien läpi.
Edes tämän hetkinen poikkeuksellisen korkea polttoaineen hintataso ei näytä vaikuttavan, vaan usvaa putkeen.
Omassa tutkimuksessa kulutuksen ero on varmaan lähempänä nollaa tai viittä prosenttia.. Toki ajokit on yksilöitä, mutta ainakin ne muutama Vanha volvo mitä omalla kohdalla on olleet toimii kivemmin kun ajaa 88 sen tasan 80 sijaan.. Ja se ajamisen mielekkyys on aika erilainen kun mäenpäällä on 60 eikä 45 vauhtia....
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös