- Liittynyt
- 5 Helmikuu 2015
- Viestit
- 9,950
Taas törmää tähän joka vuotiseen saikkaamiseen mikä käyttöauton ja koneiden akkujen kanssa on joka ikinen pakkasjakso. Siksipä nyt vähän tiivistettynä tähän aloitukseen laadittuna pohjaa akun kemiallisesta filosofiasta ja toiminnasta lataustilanteessa sekä mitä lataus vaatisi talviolosuhteissa. Pelle Pelottomat pyrkivät ratkaisemaan ongelmaa hoitamalla seurauksia keskittymättä syyhyn mistä kaikki johtuu. Joskus saa jopa uskonnollisia piirteitä mielipiteiden takana seisominen ja poppakonsteiksi tarjotaan lähes sadetanssiin viittavia toimenpiteitä. Siksi lienee syytä vähän avata tuota akkujen latauksen filosofiaa miksi kaikki ei ole mahdollista ja mihin pitäisi pyrkiä talvisissa olosuhteissa keskittyä jos mielii kaluston saada liikkeelle.
Jostain syystä ylös nousee aina se akkujen lämmittäminen. Sillä ei kutenkaan huonosta akkua saada sen parempaa. Akun lämmittäminen vaatii suuren määrän energiaa lämmetäkseen niin paljon että siitä olisi jotain merkittävää hyötyä, siis aikaa tarvitaan tai vastaavasti huomattavaa lämmitystehoa. Edes lämmittäminen ei auta juurikaan akun latautumisessa sillä akun täyteen lataaminen on usean tunnin projekti. Tämä johtuu siitä että akku latautuu viimeiset 10% hyvin hitaasti koska akku ei ota virtaa vastaan kemiallisten reaktioiden hidastuessa, eikä edes autoissa käytettävän latausjännitte mahdollista täyteen lataamista talviolosuhteissa.
Akkujen lataus perustuu akun lämpötilaan sekä latausjännitteeseen. Latausjännitteen ollessa tarpeeksi korkea akku ottaa vastaan sen mitä kemialliset reaktiot antavat myöten. AGM:llä latausjännitteen tulisi olla +20 asteen lämpötilassa 14,4V kun taas perinteisellä nesteakulla 14,6V. Lämpötilankompensoinnilla saadaan aikaan se että latausjännite joko nousee tai laskee akun lämpötilan mukaan parantaen akun elinkaarta sekä myös että akku saadaan ladattua täyteen eikä helteellä akkua ladattaisi yli. Kyllä, kesällä on monasti tilanteita joissa akun lämpötila nousee yli +20 asteen jolloin 13,8V latausjännite on liikaa akulle.
Lämpötilankompensointi on tyypillisesti -2 - -4mV/kenno/K riippuen akusta. 12V akussa on 6 kennoa joten yhden asteen muutos -2mV lämpötilankompensoinnilla muutos olisi akun lämpötilan laskiessa yhdellä asteella 0,012V ja taas jos akku lämpenee yhden asteen laskee tarvittava latausjännite 0,012V.
Tästä syystä akkua voidaan ja pitäisi ladata -30 asteen pakkasessa yli 15,1V jännitteellä jos mielii saada akun täyteen. Jos käytetään laturille tyypillistä 13,8V latausjännitettä akku saadaan ladattua vain noin 80-85% täyteen -20 asteen pakkasessa. Tuo autoissa käytettävä 13,8V riittäisi +20 asteessa ns. bulk-lataukseen ladaten akun 95% täyteen kesäolosuhteissa muttei enää talvisin.
Myös omalla käytöksellä voi vaikuttaa akkujen kestoon sekä auton käynnistyvyyteen. Laturi ei tuota nimellistä tehoaan tyhjäkäynnillä, vaan virrantuotto laturilla on luokka 20-25% nimellisestä. Näin ollen tyhjäkäynnillä konetta/autoa käyttäessä voi siis saada käynnistysakun varsin nopeasti tyhjäksi jos kulutuslaitteita on paljon päällä. Lyhyellä ajolla ei tällöin akkua saada riittävästi ladattua uuteen starttiin ja saadaan se akku uusintakuntoon hyvinkin nopeasti. Useasti auton käynnistyksen yhteydessä kytketään päälle ajovalot 20A, penkinlämmittimet 15A, lasinlämmittimet 20A, jne, jne. Kaikki se mitä laturi ei voi tuottaa kulutuksen kattamiseen otetaan akusta. Vielä kun webastolla on jouduttu lämmittämään moottoria ollaan jo aika lähellä akun kipukynnystä muutoinkin ilman ylimääräistä akun rasitusta moottorin käynnistyksen jälkeen. Pitäisi siis hillitä talvella kulutuslaitteiden käyttöä ja käyttää niiden kanssa järkeä kytkemättä kaikkia laitteita täydelle teholle tai jättää osa kytkemättä kokonaan.
Vielä kun tämä kokonaisuus yhdistetään huonoon akkuvalintaan (käytännössä halvinta mitä vain löytää) tulee kustannuksia pitkässä juoksussa enemmän kuin panostamalla enemmän akkuun. On kiistaton tosiasia että panostamalla akkuun vähän enemmän kapitaa saa pidemmän elinkaaren ja vielä pidemmän kun maalaisjärjellä käyttäytyy talvella sähköisten kulutuslaitteiden kanssa, koska lataus on joka tapauksessa alle tarpeen johtuen latausjännitteen alhaisuudesta. Se asettaa akulle enemmän painetta ja myös vaatimuksia talviolosuhteissa.
Jostain syystä ylös nousee aina se akkujen lämmittäminen. Sillä ei kutenkaan huonosta akkua saada sen parempaa. Akun lämmittäminen vaatii suuren määrän energiaa lämmetäkseen niin paljon että siitä olisi jotain merkittävää hyötyä, siis aikaa tarvitaan tai vastaavasti huomattavaa lämmitystehoa. Edes lämmittäminen ei auta juurikaan akun latautumisessa sillä akun täyteen lataaminen on usean tunnin projekti. Tämä johtuu siitä että akku latautuu viimeiset 10% hyvin hitaasti koska akku ei ota virtaa vastaan kemiallisten reaktioiden hidastuessa, eikä edes autoissa käytettävän latausjännitte mahdollista täyteen lataamista talviolosuhteissa.
Akkujen lataus perustuu akun lämpötilaan sekä latausjännitteeseen. Latausjännitteen ollessa tarpeeksi korkea akku ottaa vastaan sen mitä kemialliset reaktiot antavat myöten. AGM:llä latausjännitteen tulisi olla +20 asteen lämpötilassa 14,4V kun taas perinteisellä nesteakulla 14,6V. Lämpötilankompensoinnilla saadaan aikaan se että latausjännite joko nousee tai laskee akun lämpötilan mukaan parantaen akun elinkaarta sekä myös että akku saadaan ladattua täyteen eikä helteellä akkua ladattaisi yli. Kyllä, kesällä on monasti tilanteita joissa akun lämpötila nousee yli +20 asteen jolloin 13,8V latausjännite on liikaa akulle.
Lämpötilankompensointi on tyypillisesti -2 - -4mV/kenno/K riippuen akusta. 12V akussa on 6 kennoa joten yhden asteen muutos -2mV lämpötilankompensoinnilla muutos olisi akun lämpötilan laskiessa yhdellä asteella 0,012V ja taas jos akku lämpenee yhden asteen laskee tarvittava latausjännite 0,012V.
Tästä syystä akkua voidaan ja pitäisi ladata -30 asteen pakkasessa yli 15,1V jännitteellä jos mielii saada akun täyteen. Jos käytetään laturille tyypillistä 13,8V latausjännitettä akku saadaan ladattua vain noin 80-85% täyteen -20 asteen pakkasessa. Tuo autoissa käytettävä 13,8V riittäisi +20 asteessa ns. bulk-lataukseen ladaten akun 95% täyteen kesäolosuhteissa muttei enää talvisin.
Myös omalla käytöksellä voi vaikuttaa akkujen kestoon sekä auton käynnistyvyyteen. Laturi ei tuota nimellistä tehoaan tyhjäkäynnillä, vaan virrantuotto laturilla on luokka 20-25% nimellisestä. Näin ollen tyhjäkäynnillä konetta/autoa käyttäessä voi siis saada käynnistysakun varsin nopeasti tyhjäksi jos kulutuslaitteita on paljon päällä. Lyhyellä ajolla ei tällöin akkua saada riittävästi ladattua uuteen starttiin ja saadaan se akku uusintakuntoon hyvinkin nopeasti. Useasti auton käynnistyksen yhteydessä kytketään päälle ajovalot 20A, penkinlämmittimet 15A, lasinlämmittimet 20A, jne, jne. Kaikki se mitä laturi ei voi tuottaa kulutuksen kattamiseen otetaan akusta. Vielä kun webastolla on jouduttu lämmittämään moottoria ollaan jo aika lähellä akun kipukynnystä muutoinkin ilman ylimääräistä akun rasitusta moottorin käynnistyksen jälkeen. Pitäisi siis hillitä talvella kulutuslaitteiden käyttöä ja käyttää niiden kanssa järkeä kytkemättä kaikkia laitteita täydelle teholle tai jättää osa kytkemättä kokonaan.
Vielä kun tämä kokonaisuus yhdistetään huonoon akkuvalintaan (käytännössä halvinta mitä vain löytää) tulee kustannuksia pitkässä juoksussa enemmän kuin panostamalla enemmän akkuun. On kiistaton tosiasia että panostamalla akkuun vähän enemmän kapitaa saa pidemmän elinkaaren ja vielä pidemmän kun maalaisjärjellä käyttäytyy talvella sähköisten kulutuslaitteiden kanssa, koska lataus on joka tapauksessa alle tarpeen johtuen latausjännitteen alhaisuudesta. Se asettaa akulle enemmän painetta ja myös vaatimuksia talviolosuhteissa.
Viimeksi muokattu:
