Äänestys Äänestys, poltatko rakennusjätettä?

Viestiketju:
Äänestys Äänestys, poltatko rakennusjätettä?

Poltatko rakennusjätettä

  • Èn polta, koska rakennusjäte kuuluu kaatopaikalle

    Äänet: 3 3.8%
  • Poltan puhdasta puuta joka on ollut rakennuksessa

    Äänet: 47 58.8%
  • Poltan kaiken puun, vaikka muovilla maalatun

    Äänet: 28 35.0%
  • Poltan jopa lastulevyn saunan pesässä

    Äänet: 10 12.5%
  • Poltan myös muovit ja kattohuovat pihalla tynnyrissä

    Äänet: 12 15.0%

  • Äänestäjiä yhteensä
    80
Mutta onko niillä merkitystä enrgiasisältöön?
On, jossain määrin. Yipäätään asian ydin on se mitä tarkoitin, että polttopuun varastointi huomattavan kuumassa ei ole järkevää, kun ei siitä ainakaan hyötyä puun energiasisällölle ole. En ole tieteellisesti tutkinut kuinka paljon sillä on vaikutusta, mutta ei se lisää puun lämpöarvoakaan. Toki mikäli puu on huonosti kuivatettua, hetkellinen lämpimässä kuivattaminen voi olla hyödyllistä.
 
ei se lisää puun lämpöarvoakaan.
Laitoin aiemmin kuvan, jossa kerrottiin kuivattamisen vaikutuksesta energiasisältöön (kWh/kg).
Missään vaiheessa puun kuivuessa ei sen energiasisältö lähde laskemaan.
Ja jos tahtoo saivarrella joidenkin promille-luokan terpeenien kanssa, niin enemmän kannattaa kiinnittää huomiota itse uuniin, sen ilman saantiin ja muihin palamisprosessiin vaikuttaviin asioihin.
Puun pitkäaikaisen käytön yläraja +105°C
Pitkäaikaisen käytön yläraja on valittu niin, ettei kaikki kosteus vielä haihdu puusta eikä siitä ala irtoamaan lainkaan palavia kaasuja.

https://saunologia.fi/puiden-polttamisen-fysiikka/
 
Itseasiassa se, että isossa laitoksessa saadaan märästä puusta tehoa irti enemmän kuin kuivasta puusta, perustuu siihen että riittävän kuumassa puun kosteus muuttuu vedyksi, joka taas on palava kaasu.
Tämä ilmiö on selitetty vanhassa kirjassa, jossa kerrottiin mm. kaupunkikaasulaitoksista. Eli isoista paikallarakennetuista häkäkaasun tuotantolaitoksista. Siellä puhalluksella saatiin kunnon hiillos, johon sumutettiin vettä ja saatiin kaasua, sitten veden sumutus lopetettiin ja tehtiin taas ilmavirralla kunnollinen hiillos.
Samaa tehtiin sitten paikalliskäytössä pienemmillä häkäkaasulaitoksilla joissa oli vesivaippa jossa vesi kiehui ja tämä höyry imettiin sitten hehkuvan hiilloksen läpi jolloin saatiin parempilaatuista tuotekaasua moottoreiden käytettäviksi. Esim. sota-aikana häkäpönttömiehet tiesivät tempun saada lisätehoa talvella mäkisessä maastossa mäen nousuun heitettiin häkäpönttöön jonkun verran lunta ja sitten kuski löi lusikan pohjaan....
Tarvitsee etsiä se kirja tuolta vintin varastosta...
 
Laitoin aiemmin kuvan, jossa kerrottiin kuivattamisen vaikutuksesta energiasisältöön (kWh/kg).
Missään vaiheessa puun kuivuessa ei sen energiasisältö lähde laskemaan.
Ja jos tahtoo saivarrella joidenkin promille-luokan terpeenien kanssa, niin enemmän kannattaa kiinnittää huomiota itse uuniin, sen ilman saantiin ja muihin palamisprosessiin vaikuttaviin asioihin.
Puun pitkäaikaisen käytön yläraja +105°C
Pitkäaikaisen käytön yläraja on valittu niin, ettei kaikki kosteus vielä haihdu puusta eikä siitä ala irtoamaan lainkaan palavia kaasuja.

https://saunologia.fi/puiden-polttamisen-fysiikka/
Tuo lainaus on kyllä vailla pohjaa. Esitä minulle tutkimustulokset, jossa aukottomasti todistetaan, ettei alle 105 asteen lämmössä puusta haihdu palavia ainesosia.

Lainaus aiemmin linkittämäni tutkimuksen loppupäätelmästä.

"Puista haihtuu erilaisia aineita varastoinnin aikana ja puiden kosteus ja lämpötila ovat tärkeitä tekijöitä näissä prosesseissa. Pitäisikin tutkia, miten erilaiset varastointiajat vaikuttavat erilaisten uuteaineiden pitoisuuksiin ja sitä kautta myös energiapuiden lämpöarvoon. Erilaisia tutkimuksia on kyllä tehty, joten tietoa on varmasti jo olemassa, mutta tietoja ei ole laitettu siihen muotoon, että kosteus- ja lämpöarvo voitaisiin helposti mallintaa. Tässä työssä oli tarkoitus tutkia myös erilaisten energiapitoisten haihtuvien aineiden määriä puuaineessa palamisen kannalta. Määritettäessä puun kosteutta ja kuivattaessa näyte yli 100 °C -asteessa standardimenetelmin, siitä haihtuu myös näitä energiapitoisia aineita veden lisäksi. Mitä energiapitoisempi aine on, sitä helpommin se haihtuu lämmössä, aivan kuten tislattaessa maaöljystä erilaisia polttoaineita. Aineiden haihtuvuus vaikeuttaa myös tuloksiemme tulkintaa. Näytteidemme pihkapitoisuus lastun kuivatussa osassa on erilainen kuin pommikalorimetriin laitetussa osassa. Näitä asioita on tarkoitus selvittää jatkotutkimuksissa."
 
Näitä asioita on tarkoitus selvittää jatkotutkimuksissa."

Pitäisikin tutkia, miten erilaiset varastointiajat vaikuttavat erilaisten uuteaineiden pitoisuuksiin ja sitä kautta myös energiapuiden lämpöarvoon... Näitä asioita on tarkoitus selvittää jatkotutkimuksissa.
Näitä odotellessa uskomme, että kuiva puu on parempi polttoaine uunissa kuin märkä.
Täysin kuivaan puuhun liittyy oma ongelmansa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä energiasisällön kanssa.
 
Koitappa polttaa yli 100-vuotiaan hirsitalon runkohirsiä klapiksi pilkottuna.
Eivät välttämättä kunnolla pala edes, ilman että seassa on tuorempaa puuta.
Ja täten lämpöarvokin on niissä surkea.
 
Koitappa polttaa yli 100-vuotiaan hirsitalon runkohirsiä klapiksi pilkottuna.
Eivät välttämättä kunnolla pala edes, ilman että seassa on tuorempaa puuta.
Ja täten lämpöarvokin on niissä surkea.
Nämä taitaa olla niitä palamattomaksi todettuja vanhoja rakennuksia?
Hyvin paloi vanha tyhjä lato, jonka isoisä oli tehnyt ennen talvisotaa.
Puutalot pitäisi rakentaa jusapen mainitsemasta paloturvallisesta puusta.
 
Jokusia vuosia sitten poltettiin keskuslämmityskattilassa sellaisen kohtuu kokoisen hirsitalon runkopuut.
Ikää torpalla ei liennyt vielä kuin ehken jokin 80 vuotta.
Lämmintä niistä ei saanut, eli polttoaika oli syksyllä ja keväällä kun ei enää niin isoa lämmitystarvetta ollut.
Silti vaati kohtuu tuoretta puuta sekaan, että 35kw kattilassa jotenkin edes paloivat.
 
Jokin, ehken 10v sitten eräässä lähistön hirsirunkoisessa talossa oli keittiössä tulipalo josta vähän muuallekkin levisi.
Sisätiloissa. Sisustat eli lastulevyseinät yms täysin palaneita, hirsirunko sisäpuolelta ei ollut kuin ehken puolen sentin syvyydeltä hiiltynyt.
Eli hirsirunko oli täysin käyttökelpoinen, kun sisäpinnasta vähän pintaa siivoilivat.
 
Massiivipuu on paloturvallista.
Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15 mm:n etäisyydellä hiiltymisrajasta puun lämpötila on alle 100 °C. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi muun muassa kantavien rakenteiden mitoituksissa.
https://puuinfo.fi/puutieto/puun-ominaisuuksia/paloteknisia-ominaisuuksia/

Mitä tekemistä tällä on polttopuu klapien kanssa?
 
Massiivipuu on paloturvallista.
Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15 mm:n etäisyydellä hiiltymisrajasta puun lämpötila on alle 100 °C. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi muun muassa kantavien rakenteiden mitoituksissa.
https://puuinfo.fi/puutieto/puun-ominaisuuksia/paloteknisia-ominaisuuksia/

Mitä tekemistä tällä on polttopuu klapien kanssa?

Eräätkin on kertoilleet , kun vaarin tekemiä polttopuita, jotka liiterissä olleet sen 20-30 vuotta, ei niitä tahdo saada poltettua ja jos saa, ei niistä yhtään mitään lämpöä tule.
Pienemmällä riesalla olis päässy, kun olis vienyt mettään mätänemään mokomat, taatusti kuivat paskapuut....
Ja kenties ihan tälläkin foorumilla on moisista juttua.
Klapiksi tehdyn polttopuun järki-käyttöikä on max 5 vuotta.
 
Ei sen puupalikan sisältämä energia määrä ainakaan lisäänny siitä että se kuivataan.
 
On väärin sanoa, ettei vanha puu pala. Palaahan noita monta sataa vuotta vanhoja puukirkkojakin. Toki eri asia vähän kuin että 200 vuotiailla hirsillä ei saa kipakoita löylyjä saunaan, mutta voi niitä silti sinne pesään nakella. Häipyvät kyllä.
 
Ei sen puupalikan sisältämä energia määrä ainakaan lisäänny siitä että se kuivataan.
Ei niin, mutta hyödynnettävä energia lisääntyy, koska ei tarvitse haihduttaa puupalikan itsensä sisältämää kosteutta.
Jotkut ihmiset eivät osaa erottaa toisistaan puolilahoa ja kuivaa tervettä polttoputa.
Puolilaho vanha puu ei pala hyvin.
 
On väärin sanoa, ettei vanha puu pala. Palaahan noita monta sataa vuotta vanhoja puukirkkojakin. Toki eri asia vähän kuin että 200 vuotiailla hirsillä ei saa kipakoita löylyjä saunaan, mutta voi niitä silti sinne pesään nakella. Häipyvät kyllä.
Monetko niistä kirkoista on tehty täysin puhtaasti hirsirungolla, ja paljonko niitä on saneerattu ja sisustaltaan uusittu vuosikymmeninen varrella ?
 
Aika moni.

suomi-petajaveden-kirkko_MG_3508-696x464.jpg
 
Takaisin
Ylös