Veneiden moottorit

Viestiketju:
Veneiden moottorit

Meillä poikien kanssa on isän peruja westbent merkkinen perämoottori. Isän kanssa tuli tuolla ajeltua 74 ja 75 kesinä toimin kuskina isän toipuessa infraktista. Joku 4 hp teholtaan. Enpä tuolla ole 75 kesän jälkeen ajanut, isä kuoli 75 lokakuussa.
 
LPR sanoi:
Porvoossa Nisse Häggblomilla taitaa olla maamme laajin perämoottorimuseo. Taitaa tuo Kotkan tähtimoottorikin olla Nisseltä lainassa.

Itsellä ei ole tarkoitus lähteä kilpailemaan noiden isojen toimijoiden kanssa, vaan taltioda hienoja moottoreita, mitä vastaan tulee. Lähinnä omaksi iloksi laittaisi koneet yhteen tilaan jonkunlaiseen järjestykseen, kun ne nyt ovat ympäri riihiä ja latoja, missä tilaa on. Vanha kuivaamo saanee tulevaisuudessa toimia museotilana. Myös muita vanhoja tavaroita on tarkoitus samaan paikkaan rekvisiitaksi sijoittaa, sekä ruohonleikkuria ja mopoa, ym. Voihan noita sitten esitellä vieraillekin ja ehkä kesällä vaikka muutamana päivänä ihan yleisölle auki pitää...
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos yleisölle pitää avoinna, niin silloin on kai mahdollisuus saada jotain avustuksia toiminnan pyörittämiseen. Ehdoista en tiedä, mutta muistan jostain lukeneeni moisesta.
 
topik sanoi:
Oletko käynyt kotkan merimuseossa, siellä on iso kokoelmä erillaisia moottoreita, esim. amerikkalainen tähtimoottori perämoottori.
Klikkaa laajentaaksesi...
En ole. Saisi nyt aikaiseksi edes forum marinumissa käytyä, kun on lähellä. Sisko kyllä sanoi, että olen siellä ollut. Mutta oli sellaista railakasta nuoruusaikaa, kun parin ravintolaillan jälkeen äitienpäivälounaalla. Ei kummempia muistikuvia.
 
Mika 82 sanoi:
Pari viikkoa sitten näin yhden veneen persiissä sellaisen hopeanharmaan suzukin, tais olla 115hp. Ei siinä nyt mitään ihmeellistä, mutta sen verran vähän niitä näkee, että jäi mieleen.
Mutuna heittäisin että +80hp ja <1990 koneista yleisin yamaha, sitten omc, sitten tuleekin hankala, ehkä mercury.

Näistähän en välttämättä vetäisi suoria johtopäätöksi moottoreiden paremmuudesta.

Jos olis massimies, olisi vanha V8 perämoottori komea. Ihan vaan siksi, koska ovat niin harvinaisia, ainakin suomessa. Saisi laiturissa juttukavereita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaverilla oli joskus -90 luvulla 150 heppainen Suzuki veneessä. Se olijoku Argo, en muista tarkemminmutta hyvin kulki. Kaasusta kolmasosa jäljellä ja GPS näytti 50 knots. Otti talveksi moottorin lämpimään talliin ja virnuili että normaalisti keväällä tuodaan moottori veneen luo mutta tässä tapauksessa vene tuodaan moottorin luo :p
 
Satamassa turistessa eräs pidempään veneillyt herra kertoi 2T koneiden leviämisen johtuvan yleensä karstoittumisen aiheuttamasta mäntien kiinnileikkaamisesta. Karstoittumisen syyksi sanoi pienillä kierroksilla ajamisen. Mahtaako juttu pitää paikkaansa? Olettaisi tuorevoitelujärjestelmän olevan mitoitettu myös hidasta ajoa varten, sehän säätyy jotenkin itsestään?

Seosbensalla tilanne voi olla toinen, täyden tehon vaatima öljymäärä on ehkä liikaa hitaaseen röpöttelyyn?

Aikanaan pientä perämoottoria korjaamolta ostaessani myyjä kehotti pitämään kiinni Yamahan 1% seoksesta, sanoi valtaosan leikkaavan kiinni liian öljyn seurauksena. Ihmiset kuulemma laittavat varmuuden vuoksi useamman prosentin öljyä bensaan ja se tahmaa karstalla männänrenkaat uriinsa, seurauksena kiinnileikkaaminen.
 
Ei suoranaisesti leikkaa kiinni, vaan kun renkaat jumittaa uriin, katoaa puristukset. Lopputulos on käyttäjän kannalta sama, ainoastaan remontti on edullisempi. Tuorevoitelukoneet kestää tietääkseni hieman paremmin pikkukierroksilla ajoa mutta mielestäni suurin ero tulee vaadituista öljyistä.
 
JiiPee sanoi:
Ei suoranaisesti leikkaa kiinni, vaan kun renkaat jumittaa uriin, katoaa puristukset. Lopputulos on käyttäjän kannalta sama, ainoastaan remontti on edullisempi. Tuorevoitelukoneet kestää tietääkseni hieman paremmin pikkukierroksilla ajoa mutta mielestäni suurin ero tulee vaadituista öljyistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Renkaat kun jumii kiinni, tulee ohipuhallusta ja mäntä voi palatai leikata kiinni kun kuumat palokaasut pääsee polttamaan öljykalvon.

Hitaassa ajossa palamislämmöt on matalat ja karstoittuminen suurempaa, vaikka öljyä ei liikaa olisikaan. Tuorevoitelu kyllä säätää öljyn määrää kierrosten mukaan. Seoskoneella uistellessa kannattaa olla toinen tankki, missä on laihempi seos.
 
Voikos tollaista 2t perämoottoria kiusata vesisumutuksella?

Tuo mulla laitettavana oleva mylly on ilmeisesti vielä kaiken lisäksi karstoittunut. Jos ehtisin laittaa sen ajokuntoon ja iso tasaperävene kuormaksi. Sais ajettua kuumaksi.
 
cardaani sanoi:
Voikos tollaista 2t perämoottoria kiusata vesisumutuksella?

Tuo mulla laitettavana oleva mylly on ilmeisesti vielä kaiken lisäksi karstoittunut. Jos ehtisin laittaa sen ajokuntoon ja iso tasaperävene kuormaksi. Sais ajettua kuumaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vesi rikkoo öljykalvon ja kone leikkaa kiinni. Kakstahtari ei kestä yhtään vettä. Kelkkoja on leikannut paljon kiinni, kun imupuolen lumiverkko on päästänyt hienoa pakkaslumipölyä läpi.
 
JiiPee sanoi:
Ei suoranaisesti leikkaa kiinni, vaan kun renkaat jumittaa uriin, katoaa puristukset. Lopputulos on käyttäjän kannalta sama, ainoastaan remontti on edullisempi. Tuorevoitelukoneet kestää tietääkseni hieman paremmin pikkukierroksilla ajoa mutta mielestäni suurin ero tulee vaadituista öljyistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muutaman hajonneen moottorisahan perusteella mäntä näkyy hankautuvan sylinteriin vallan tehokkaasti ennen moottorin sammumista. Sylinterissä selvät raapamat ja mäntä kyljestä sulanut/raapiutunut. Juurisyyksi olen kuvitellut männänrenkaiden jumiutumista.
 
Roope sanoi:
Muutaman hajonneen moottorisahan perusteella mäntä näkyy hankautuvan sylinteriin vallan tehokkaasti ennen moottorin sammumista. Sylinterissä selvät raapamat ja mäntä kyljestä sulanut/raapiutunut. Juurisyyksi olen kuvitellut männänrenkaiden jumiutumista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiertoliikkeen vuoksi männän helma nojaa/laahaa työtahdin aikana sylinteriputken alaosaan, pyörimissuunnan määritellessä kummalle puolen. Normaalisti tällä ei ole mitään merkitystä kun männän helma ja sylinteriputki on voideltu ja toimivat mitoitetussa käyntilämmössä. Männän laki on myös yleensä mitoitettu hieman männän helmoja pienemmäksi, jotta männän laki voi lämpölaajeta lämpökuorman mukaan.

Kun ohivuotoa alkaa tapahtua (liikaa), nousee männän helman ja sylinteriputken alaosan lämpötila heikentäen voitelua, tuhoten männän helmassa olevan pinnoitteen (jos on). Yhdessä nämä kaikki saa sitten helman naarmuttamaan sylinteriputkea ja päin vastoin.

Lisäksi 2t koneessa ohivuodosta tulee huomattavan nopeasti ongelmia verrattuna nelitahtiin.
 
Itellä sellainen mututuntuma, että kaksitahdin yksi iso, ellei isoin rikkoja, on laihalle meno. Joka taas johtuu polttoaineen saannin ongelmista (šuuttimet tukkeessa tai polttoainepumppu) tai imuvuodoista. Joko imukurkku tai kampiakselin stefat.
 
LPR sanoi:
Renkaat kun jumii kiinni, tulee ohipuhallusta ja mäntä voi palatai leikata kiinni kun kuumat palokaasut pääsee polttamaan öljykalvon.

Hitaassa ajossa palamislämmöt on matalat ja karstoittuminen suurempaa, vaikka öljyä ei liikaa olisikaan. Tuorevoitelu kyllä säätää öljyn määrää kierrosten mukaan. Seoskoneella uistellessa kannattaa olla toinen tankki, missä on laihempi seos.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jaa, eipä ole itsellä tullut auottua muita kuin uistelemalla tukkoon ajettuja ja ilman vesiä kaasupohjassa leikkuutettuja peräkoneita...
 
JiiPee sanoi:
Jaa, eipä ole itsellä tullut auottua muita kuin uistelemalla tukkoon ajettuja ja ilman vesiä kaasupohjassa leikkuutettuja peräkoneita...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ylipäätään 2-tahtisen kiinnileikkautumisiin lähinnä tuossa viittasin. Mutta kyllä perämoottorikin leikkaa varmasti, jos uistellessa kunnolla tukitulla koneella lähtee täysillä pitkää siivua ajamaan. Palokaasut jos pääsee männänrenkaan alapuolelle, niin naarmua alkaa tulemaan, kuten @kymi hyvin havainnoiilsesti kertoi...
 
Juu se konet tarttee ajaa hissukseen lämpöseksi, ei "hanat auki" tyylillä....
 
V361 sanoi:
Juu se konet tarttee ajaa hissukseen lämpöseksi, ei "hanat auki" tyylillä....
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu ..... Eipä Nuffillakaan passaa heti alkaa "revittelemään" vaan moottorilämmöt on ensin saatava sinne liki 70ast ennenku alkaa oikeesti kiusaamaan .....
 
Se vaan on tuollainen raakavesijäähdytteinen perämoottori aika vaikea saada lämpimäksi hitaalla ajolla, vaikka kuinka niissä on termostaatti. Viime syksynä kylmillä vesillä oikein terkemmin seurasin tuota Veradoa, kun mittaristo siinä kertoo kaiken mahdollisen. Pitklläkään korotetulla joutokäynnillä ja hiljaa ajolla ei saanut yli videnkymmenen veden lämpöjä nousemaan, eikä öljytkään kovin lämmennyt. Öljyn lämpöä seuraan enemmän kuin veden, kertoo ehkä paremmin moottorin lämmön. Sinne viidenkympin korville lämmittelen öljyt yleensä, ennen kuin pintaan nostan, sekin vaatii muutaman asteen lämpöisessä vedessä jo ainakin merimailin hiljaa ajon. Sitten kun kiihdyttää ja jäähdytysveden virtaus ja paine nousee, niin tuppaa veden lämpö tippumaan aika rajusti.
 
Onko hieman "ylijäähdytetty" moottorityyppi, tai yleensäkin noi prutkut .... Optimilämpöä saavutetaan tuskin koskaan ????
 
Kyllä sitten matkanopeudella vedet lämpiää sinne 70-80 asteeseen ja öljyt toiselle sadalle.
 
Onkohan noista Yanmarin koneista kellään mitään kokemusta? Itse en ole niitten kanssa yhtään touhunnut. Lähinnä mietin minkälaisia tunteja kestää ajaa ilman remonttia? Venekoneethan joutuu sinällään kovemmalle, kuin auton tai traktorin, ym. koneet, kun mennään käytännössä aina maximivääntömomentin alueella. Tuossa olis tarjolla yks parisenkymmentä vuotta vanha vene, missä on Yanmarin 2 litrainen sataheppainen turbokone, jolla on ajettu 2600 tuntia. Paljon alle tuon tiedän venekoneita rempatun, mutta toisaalta vaikka Perkinsin 4.236:lla ajaa hyvin huollettuna veneessäkin 5000 tuntia. Suuttimet ja turbo varmaan ainakin pitäisi tarkastaa, mutta mitenköhän itse peruskone? Onkohan vielä paljon tunteja edessä? Käsittääkseni hyvin huollettu kone pitäisi olla, mutta nuo talviseisokit ja märkä pakoputki ei toisaalta ole hyvä yhdistelmä. Kuivaksihan putkea ei saa oikein talveksi millään, kun glykolit ajetaan koneeseen. Siinä se glykoli-vesi seos lilluu koko talven puolen metrin päässä turbosta.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös