Raspberry Pi

Viestiketju:
Raspberry Pi

Jammu

Kansainvälinen sadonkorjaaja
Liittynyt
2 Joulukuu 2011
Viestit
3,259
Kiinnostaa mihin kaikkeen Raspberryjä on palstalaisilla käytössä ja millaisia kokemuksia eri versioista on.

Töissä Pi 2 model B versioita 1.1 ja 1.2 pikaisella laskulla 35 kappaletta tiedonkeruutehtävissä. Yksi vanha ykkösRaspberry mittaa paineilmasysteemin painetta ja vakuumisysteemin vakuumia sekä mittaa laitetilan lämpötilaa. Kakkosia on haluttu ostaa kun pysyy kaikki samanlaisian.

Onko uudemmista hyviä kokemuskia? Meidän sovellukset ei kaikki vaadi isoa suorituskykyä.

Tarkistin logeista niin 2015 tienoilta tähän hetkeen 24/7 pyöriviä ollut. Pari Raspberryä on hajonnut. Mitä kokemusta teollisuus-PC:istä niin tulee niihinkin joskus vikoja. Yleensä viat kuitenkin massamuistin puolella.
 
Mulla on openenergymonitor.org vahtimassa auton latausaseman ottamaa virtaa. Ei oikein tykkää pysyä reitittimen perässä, vaatii reitittimen buuttailua tämän tästä että yhteys palaa.

upload_2019-9-12_12-59-57.png
 
Minulla rasPI 1-B loggaamassa lämpötiloja( varaaja ylä ja ala/sisä/ulko/menovesi yms) Talologger softalla. Pari kertaa on mennyt kortti täyteen ja loggeri juntturaan, mutta uudella kortilla ja vanhalla varmuuskopiolla lähtenyt taas rokkaamaan.
 
Tällähetkellä vain yksi RPI suodattamassa kotiverkosta mainokset pois tasapuolisesti kaikilta, ei huono vaikka ei kaikkea saa suodatettua.
https://pi-hole.net/

RPI zerolle kovin yrittänyt, FTP palvelin/muistitikkua (en vaan saa toimiin grrr) Eli siis laitteeseen X siirretään tiedostot muistitkulla ja RPI zero emuloi muistitikkua koska sen se pystyy tekeen. Tiedostot muistitikulle siirretään wlanin kautta, tosi hyvä idea mutta olen vissiin vähä käsi. Tämä verkon yli tiedonsiirto siis poistaisi sen että se muistitkku on aina siellä väärässä päässä, yleensä koneessa.
:pckele:
https://www.raspberrypi.org/magpi/pi-zero-w-smart-usb-flash-drive/
 
Mulla on RasPi ihan hupikäytössä pyörittämässä retropelikoneemulaattoreita.
 
Onhan noita erinäinen läjä sekä töissä että kotona, tän hetkiset laudat on jotain 2 ja 3 sarjalaisia.

Kotosalla olevat yksilöt suorittaa tällä hetkellä käytännössä taloautomaatiodatan hajautettua keruuta eri lähteistä, toimittaen sitä verkon yli keskitetympään lokaatioon. Noita on esim. lämpöanturit eri sovelluksista, modbus-väylien luku/ohjaus, aurinkopaneelin säätimen luku, jne. Vähän siis "mediamuuntimina" toimii nuo purkit, ethernettiä ja wlania kun talossa on kohtalaisesti saatavilla. Jotkut spesifit sarjaportti-ethernet muuntimet maksaa satasia ja jättävät väylän tulkitsemisen lukijalle. Mulla taas raspit lukee ja tulkitsee datan sopivaan muotoon ja puskevat sen eteenpäin tai se luetaan heiltä.

Töissä sitten enemmän töi-painotteisia juttuja. Sarjaporttiservereitä, shell tölkkiä & pienimuotoisia tiedostopalveluita.

Niin ja kotosalle, mökille, vanhuksille, jne pitäis varmaan hommata tuohon diy lentokoneseurantaan tölkkejä useampiakin. Pitäis vaan mielekäs datan keruu keksiä, joka olisi riittävän robusti (=osaa toipua itse verkkokatkoksista ja muista ongelmista), mutta jotenkin edes turvallinen. Tai ajatus kyllä on, mutta pitäisi testata se käytännössä.

Ja talviharjoitteena jos tuota tovi takaperin kyselemääni paineanturointihommaa edistäisi.
 
Oishan se kiva osata ja ymmärtää. Mitenhän kannattaisi lähteä itseänsä sivistämään tässä asiassa?
 
Oishan se kiva osata ja ymmärtää. Mitenhän kannattaisi lähteä itseänsä sivistämään tässä asiassa?
Itsellä on paljon opittavaa vielä. Onneksi rapsberry on paljon harrastettu joten Googlella ajan kanssa löytyy paljon ohjeita. Koodia yhdistelee ja testailee.

Yleensä pyörii käyttis raspbian joka Debian pohjalta joten joihinkin kysymyksiin löytyy vastaus Debian foorumeilta yms

Töissä etupäässä python koodia joka sitten pyörii melko pienellä vaivalla myös Windows koneissa.

Omat koti sovellukset olleet sisä ulko ja varaajan lämpötila mittaukset. Olis viilausta vailla setti jossa sademittari ja bmp280 lämpötila anturi. Bme kortti pitäisi ostaa saisi RH mittauksen.

Monessa kohtaa meilläkin on korvattu sarjaporttiserverit raspberry ja ftdi usb serial kaapelilla. Moxan servereitä ollut, tupannut hajoilla. Nykyinen halpis toteutus ironista kyllä ollut monin tavoin luotettavampi.

Yksi Kiinasta tilattu Orange pi oli kokeilussa mutta tönköhkö. Tein siitä, vanhasta monitorista ja usb muistitikusta valokuva toistimen joka pyörittää slideshowna muksujen kuvia jne. Löyty valmis skripti..
 
Monessa kohtaa meilläkin on korvattu sarjaporttiserverit raspberry ja ftdi usb serial kaapelilla. Moxan servereitä ollut, tupannut hajoilla. Nykyinen halpis toteutus ironista kyllä ollut monin tavoin luotettavampi.

Tuo raspin monipuolisuus ja hallittavissa oleva käyttöjärjestelmä mahdollistaa tuossa sarjaporttiserverissä aika paljon. Koitan nyt jotenkin yleistää tuota monimutkaisinta sarjaporttiserveri-rakennetta verkon vinkkelistä. Raspissa kun on wifi sisäänrakennettuna, niin se liittyy sillä tilassa olevaan julkiseen verkkoon ja yhdistyy sitä kautta valvontajärjestelmään 2-suuntaisella "call home" yhteydellä. Tölkissä on usb-verkkokortti, joka on liitetty "vahvaan" internet yhteyteen, ja tölkin oma verkkokortti on liitetty täysin erilliseen nettiyhteyteen.

Jos wifi ei toimi, call-home voi käyttää tuota "vahvaa" yhteyttä.

Normaalioloissa purkkeihin pääsee kaikkia kolmea kautta kiinni, vikatilanteissa sitten toivottavasti jokin kolmesta yhteydestä toimii, jos esimerkiksi tarve säätää tuon "vahvan" yhteyden verkkolaitteita.

Lisäksi nuo pyrkii monin erinäisin tavoin tukemaan valvontajärjestelmiä tuottamalla "connectivity" tietoa yhteyksistä.


FTDI chipillä löytyy muuten useampiporttisiakin sarjaporttikaapeleita. Ei ole tarvetta erilliselle usb hubille kun porttimäärä riittää vähemmillä adaptereilla.


Joskus olisi mielenkiintoista mitata/mitoittaa paljonko nämä vie käytännössä virtaa.
 
Joskus olisi mielenkiintoista mitata/mitoittaa paljonko nämä vie käytännössä virtaa.
Jos ne on tarpeellisia ja toimivat ilman isompia vikatilanteita nii sähkönkulutuksella ei oo p*rseenkään merkitystä...
Oli eräs laite, ei tosin puhtaasti tietotekniikkaa mutta sitäkin oli laitteessa mukana. "Pihinopoinssin" (joka mm. sammutteli valoja hallista, ulkovalojen ohjauksia muutettiin että aamulla valot syttyvät 10 min. ennen aamuvuoron alkua ja saamuvat 10 min. iltavuoron jälkeen, viikonloppuisin ei palanu ollenkaan ja manasi ku ei saa pihavaloja hoitavaan kelloon suomalaisia juhlapyhiä että vois olla valot pois....) mittauksen mukaan vuorokausikulutus oli 72 kWh. No, sitten oli joku firma tarjonnut uutta laitetta, jonka kulutus olis alle puolet (moitteettomasti toimivasta) nykylaitteesta. Inssihän innostu. Laite vaihdettiin, uuden laitteen asentanut firma oli viemässä vanhaa pois ku laitosmies sanoi jotta ei viedä. Onneks.
Uusi laite oli ensimmäisen puolenvuoden aikana enemmän tiltissä kuin käynnissä, sitte firman ylempi johto perui kaupat ja vanha asennettiin takaisin. "pihinipoinssi" sai laskea ylemmälle johdolle, että suoranaiset laskuilla näkyvät kustannukset olivat firmalle reilusti yli 50 000 egee....+tuotantokatkot, laitosmiesten työt yms.....
Oli kallista säästää 32 kWh vuorokaudessa....
 
Joo. Tuosta säästämisestä tulee montakin asiaa mieleen mutten nosta niitä tähän:D:D:D

Jos aattelee noita valonlähteitä, sähkömoottoreita, powereita, tietotekniikkaa, useimmiten ne kestää paljon pidempään kun sähköt on kokoajan päällä. Jokin simppelin pumpunkin moottori alkaa ulista laakereistaan katkon jälkeen.

Itse en ole Raspberryjen kulutuksella vaivannut päätä, ainoastaan testikäytössä ovat oman tai kännykkäpowerin perässä. Muuten on yleensä DC-muuttaja jolla sille tuotetaasn käyttöjännite. Noihin työsovelluksiin olen tylysti syöttänyt GPIO pinnirivin +5V nastaan käyttöjännitteen niin jää se epämääräinen pikku-usb poweriliitin pois käytöstä.

FTDI kaapeleiden kanssa on käytetty porttien nimeämiskäytäntöä siten että symlinkki tehty kaapelin sarjanumeron kanssa. Tyypillisesti raspberryssä on kaksi usb serial narua niin hubia ei tarvita. Toisaalta muutama boksi on jossa hubi käytössä. Tää linkkaus on hyvä niin ei mene portit sekaisin jos tökkää vaikka eri usb-reikään.

Neljä kannettavaa mittalaitteistoa on tehty mutta niissäkään ei huoleta raspberryn kulutus, koska on komponentteja jota syövät virtaa huomattavasti enemmän.

Mittauskäytössä iso rajoite Raspberryssä on reaaliaikakellon puute, ainakin noissa kannettavissa. Muut onkin aina verkossa ja saavat verkon NTP palvelimesta ajan. DS3231 pohjaista kellosysteemiä voi suositella, on paljon parempi mitä vanhemmat tyypit
 
Jos ne on tarpeellisia ja toimivat ilman isompia vikatilanteita nii sähkönkulutuksella ei oo p*rseenkään merkitystä...

Pointti oli enemmänkin mielenkiinnossa, sekä tietyssä mielenrauhassa, ollaanko pahastikin yli speksatun ~2A max virran (syötöt kun myös ovat muistaakseni 2.1A).
 
Plex-mediaserveriä ei ilmeisesti saa kunnollista prosessoritehorajoitusten takia, mutta ehkä saisi ulkoisen kovalevyserverin Dell XPS:ssä pyörivälle plexserverille.
 
Uudessa PI4:ssä on jo oikea giganen verkkoportti. Noissa aikaisemmissa se on ympätty USB-väylään, joten voi kuristaa levypalvelimena.
 
Mää en ole oikeastaan mitään paljon tehoa käyttävää noissa ajanut joten mediasuorituskyvystä en tiedä. Käyttiskin kaikissa merkkipohjainen. Joskus ollut työpöytäkäytössä yksi kakkosPi.

Jäähdytystähän se nelonenkin kuulemma vaatii jos oikeasti haluaa laskentatehon hyödyntää, siiltä ja tuulettuvaa kotelointia. Tämä ihan testeistä luettua.

Onkos kolmosesta ja nelosesta kokemuksia onko jotain seviä bugeja? Kakkosessahan on se valolle herkkä poweripiiri. Meillä ei ole kylläkään aiheuttaneet ongelmia. Mittaussysteemin Pi:t on lähes kaikki Rittalin teräskaapeissa... Just käytiin viemässä mittaamaan Vaisala FD12 jota loggaamaan RPi myös..
 
Mulla ei kolmonen pysy kuin vuorokauden verkossa. ei auttanut kaapeliyhteyskään.
 
Merkillistä... Löytyisköhän syitä jostain logista. Meillä on nuo staattisilla IP:llä suurin osa kiinteän piuhan päässä, sitten on etämittauspaikalla viisi boksia joiden raspberryt on WLANissa USBidongleilla, yksi donglen hajoaminen ollut ja kerran oli hangen sisällä niin ei pelannut yhteys
 
Nyt ajastin katkasee reitittimeltä minuutiksi virrat joka yö klo 02. Kun se palaa ylös niin taas löytää raspi sen ja pysyy päivän kiinni.
 
Nyt ajastin katkasee reitittimeltä minuutiksi virrat joka yö klo 02. Kun se palaa ylös niin taas löytää raspi sen ja pysyy päivän kiinni.
Sillon ku tästä ongelmasta oli juttua, tuli mullakin hooveriin parin laitteen autobuuttaus ajastetulla kellolla. En sitte kuiteskaan rakennellu, kun kuiteskin on kiva seurailla kuinka kauan laitteet pysyy tolpillaan ennen uudellenkäynnitymisen vaatimaa vikaavikaa.
Sepä auttoi sitten paljon, kun laitoin laitteet upsien taakse, vikatiheys putos käytännössä olemattomaksi, laite, jota tartti buuttailla melki kerta viikkoon, on nyt upsin perässä pysyny älyissään yli 450 vuorokautta.
Jämsänkoskella ja Jämsässä sähköt pätkii ihan sikana, normi toimistoympäristössä sitä ei ns. normisti huomaa, mutta upsin lokissa on mikrokatkoo rivitolkulla...
 
Töissä nämä on Upsien perässä niin uptimet on puoli vuotta ellei muutoksia tule systeemeihin
 
Takaisin
Ylös