Pienehköt kysymykset,joille ei viitsi tehdä uutta topiikkia.

Viestiketju:
Pienehköt kysymykset,joille ei viitsi tehdä uutta topiikkia.

Nuhvi63 sanoi:
Paljonkohan on Kangasniemen liikenneympyrän taideteos maksanut...
Joku solmuun väännelty rosteriputkihässäkkä siinä tojottaao_O
Klikkaa laajentaaksesi...
Tääkö?
upload_2019-8-21_22-56-21.png
 
Mites, onko kukaan käyttänyt tuota Roslaakin mahonkia? Jostain olen lukenut, että ottaisi homeen helposti pintaan. Kärsiikö siihen sekoittaa sinkkinaftenaattia? Kuinka paljon? Vai toimisiko spriipetsi sävytykseen ja pellavaöljly-mäntytärpätti-peruskylläste seos kyllästeeksi, mahdollisesti sinkkinaftenaatilla terästettynä? Toisaalta peruskyllästeen voi jopa jättää seoksesta pois, jos sinkkinaftenaattia on tarpeeksi. Paljonko 3-4% lienee sopiva määrä, vai onko parempia seossuhteita tarjolla?

Uuden terassin meinasin sävyttää ruskeaksi ja kyllästää. En ole vielä varma laitetaanko perus mäntylauta vai "kestopuu" lauta. Noissa nyky "kestopuissa" kun tuota kyllästettä ei vaan tunnu olevan kuin hieman pinnassa, ja sekin vesiliukoista.
 
Ei ole kokemusta roslangista, mutta Virtasen neljän öljyn perinneöljymaaliin olen 3-5% laittanut sinkkinaftenaattia.
 
Juu, Roslaakissa on vernissaa, tervaa ja mäntytärpättiä, kolmannes kutakin, ja homeen suojana tervan pitäis toimia, mutta ei ole siihen kovin tehokas. Sillä tuota sinkkinaftenaattia ajattelin sekoittaa. Ihan tuo normi puun kyllästäminen onnistuu mäntytärpätillä laimennetulla pellavaöljyllä. On vaan paha homehtumaan eli sinkkinaftenaattia on oltava seassa. Monet vannovat Aspergol-kyllästeen nimeen pellavaöljyn seassa, mutta se on käytännössä liuotinbensiiniä, jossa on 2% sinkkinaftenaattia. Eli mielummin ohenteeksi mäntytärpättiä, kuin liuotinbensiiniä ja sinkkinaftenaatti raakana sekoittajan käsien vapinan mukaisella suhteella. Toimiskohan sävytykseen tuo spriipetsi? Siis ei öljyyn sekoitettuna, vaan ensin sudittaisiin puu oikean sävyiseksi ja päälle väritön pellavaöljyseos.
 
Noita sävytettyjä puuöljyjä myydään niin halvalla ulkokäyttöön, ettei ole tullut ajatuksiin omat sekoitukset.
 
cardaani sanoi:
Noita sävytettyjä puuöljyjä myydään niin halvalla ulkokäyttöön, ettei ole tullut ajatuksiin omat sekoitukset.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ne on yleensä maaoljypohjaisia tai ainakin ohenteena on liuotinbensiini, haihtuu liian nopeasti, ei imeydy puuhun. Pintaan tulee sellainen ohut kalvo ja itse puu jää kyllästämättä. Puuhan pitäisi kyllästää, eli öljy pitäisi saada imeytymään puun sisään, ihanteena läpi asti.
 
No tehet kaukalon johon mahtuu sopiva nippu lautoja sillee irrallaan toisistaan. Kaadat lautojen päälle sitä puuöljyä niin paljon että ne on upoksissa. Annat olla vuorokauden tai kaksi. Ja seuraava satsi.
Ekä ne oo läpikyllästyny vieläkään, mutta parempia ku pensselillä touhutessa.....
Toinen vaihtoehto on kun vetää sitä puuöljyä pensselillä tai vaahtomuovilla, peitellä muovilla heti sitämukaan. Ei haihdu liuottimet niin nopsaan.
 
Minä oon 6m pitkään puu veneeseen onnistunu 18 litraa upottaan pellava öljyä ja sitten vielä joka vuosi tervan ja pellavaöljyn seos pintaan :) ei laho oo iskenyt
 
LPR sanoi:
Juu, Roslaakissa on vernissaa, tervaa ja mäntytärpättiä, kolmannes kutakin, ja homeen suojana tervan pitäis toimia, mutta ei ole siihen kovin tehokas. Sillä tuota sinkkinaftenaattia ajattelin sekoittaa. Ihan tuo normi puun kyllästäminen onnistuu mäntytärpätillä laimennetulla pellavaöljyllä. On vaan paha homehtumaan eli sinkkinaftenaattia on oltava seassa. Monet vannovat Aspergol-kyllästeen nimeen pellavaöljyn seassa, mutta se on käytännössä liuotinbensiiniä, jossa on 2% sinkkinaftenaattia. Eli mielummin ohenteeksi mäntytärpättiä, kuin liuotinbensiiniä ja sinkkinaftenaatti raakana sekoittajan käsien vapinan mukaisella suhteella. Toimiskohan sävytykseen tuo spriipetsi? Siis ei öljyyn sekoitettuna, vaan ensin sudittaisiin puu oikean sävyiseksi ja päälle väritön pellavaöljyseos.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös se vanha resepti ollut, 1/3 osaa pellavaöljyä, 1/3 osa pineeritärpättiä, 1/3 osa Aspergoolia. Olen vaan luullut että tuo Aspergol on sen verran kova myrkky että sitä ei ole enää aikoihin saanut? Sinkkiaftenaattia tai väritöntä Teknoksen peruskyllästettä olen kuullut käytettävän tilalla.

Silleenhän se menee, että tärpätti on kuljetinaine, Aspergol homemyrkky ja pellavaöljy sitten täyttää sen puun solukon ja vedelle ei jää enää tilaa. Tuo sotkun hyvä puoli on siinä, että sitä voi vedellä pitkät tovit, vaikka kuukausitolkulla ja näin varmistaa että solukku on täynnä ja koko lauta läpikyllästetty. Pinta sitten sulki vernissalla tai vernissaseoksella. Itse vedin aikanaan oman fiskarin Hempelin Impregillä ja siinä ei auta taukoja pitää vaan märkää märälle on vedettävä tai muuten pinta sulkeutuu ja imeytyminen loppuu.
 
borg sanoi:
"Usein kuulee edelleen rannoilla puhuttavan Aspergolista. Aspergol oli teollisuuteen tarkoitettu halpa lahosuoja, joka sisälsi lakkabensiiniä ja pari posenttia sinkkinaftenaattia, ei siis mikään ihmeellinen aine – aika kultaa muistot."

https://suomenluonnonmaalit.fi/puuveneen-kyllastys/
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja mikä on tämä suomenluonnonmaalit sivusto? Joku maalikauppias?

Lie tuo Teknoksen peruskylläste lähelle samaa ainetta kuin Aspergol nimellä myyty, kai lähinnä teollisuuteen tarkoitettu aine oli.

edit: aspergoolin "legendaarisuus" puuvenepiireissä kai liittyy siihen että se on joskus aikanaan ollut paljon kovempaa myrkkyä ja sitä ei ole siinä pitoisuuksina saanut enää kymmeniin vuosiin.
 
Mikael sanoi:
edit: aspergoolin "legendaarisuus" puuvenepiireissä kai liittyy siihen että se on joskus aikanaan ollut paljon kovempaa myrkkyä ja sitä ei ole siinä pitoisuuksina saanut enää kymmeniin vuosiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin asia lienee. Ei Tolussakaan ole ollut tolueenia enää vuosikymmeniin.
 
Kaikki hyvät aineet pilataan, muovit vaan vahvenee....
Sillo ku kaheksakytluvun taitteessa alottelin maalarinhommia, oli mummon sekamehupurkki niin huonoa muovia, että kovetehappo tuli alta vuorokauden siitä läpi, liuotinta kesti kolme vuorokautta ennenkuin oli litkut lattialla ja muovinen kertakäyttö juomamuki oli niin huonoo että ku liuotinta koukkas ei sormiin jääny kun se vahvikerengas.
Nykymuovit kestää sekä liuottimen että kovetehapon paljon paremmin, ei enää juomamukikaan sula sormiin..siis tämmönen
upload_2019-8-22_13-54-21.jpeg
 
Kylähän s itä aika usein tulee ton "Jämsän kyrvän" ohi kurvailtua...
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös