Karhula Sorvi 1915-1916 vuodelta.

Viestiketju:
Karhula Sorvi 1915-1916 vuodelta.

Laitan pari kuvaa sorvitekeleestä mikä palvelee nykyään "työkalutelineenä".. WP_20171216_13_33_14_Pro.jpg WP_20171216_13_33_29_Pro.jpg
 
Noita mikro merkillä leimattuja tuotteita kanssa käytössä, todennut ne ihan laadukkaiksi. Jopa suojavahassa olevia kierretappeja.
Hauska tietää niiden olevan noin iäkkäitä.
 
Sorvi nyt kotona. Tai siis eilen jo. 200 km oli yhteensä hakureissu. Eilen otin jo koelastut.. Automaattisyöttö pitkittäin ja poikittain, jopa.. Karhula yhtiöt lukee valurungossa. 1100 kg näytti vaaka. 1500mm kärkiväli. Kaikki toimii. Hyvin rasvattu säilöön pannessa. Kierteitten tekoon lootalliin rattaita. "norton lootaa" siis ei ole.. Hihnoilla nopeudet. Joku ympänny siihen jonkun MB? 4 lovisen laatikon. 1,5kw strömbergin pyöriessä kun tarjoo vaihdetta sisään niin kiltisti synkronointi pistää pakan pyörimään. Laiton pakkaan kiinni 15mm paksun Iskarin männänvarren niin heittokello näytti 10cm päässä pakasta 0,1mm heittoa. Nyt en ole kyllä varma onko iskarinvarsi edes takuulla suora. Pimeys jo illalla tuli niin testakset loppu. Työnantajani, siis vanhempi päällikkö kun näki sen niin sano että hän ammattikoulussa vuonna -67 sorvas prikulleen samanlaisella sorvilla. Sain asiallisia ohjeita. Kansalliskirjaston pienpainatteista en löytäny mitään tietoa sorvista.. Yllättäen ohjekirjaa ei tullu mukana.. 64v kaveri naurahti ja sano että hän oli varma että kysyn sitä. No. Olen kyllä ammatiksein sorvannu muutaman vuoden. Mun mielestä on ihan mukavaa palata "kivikaudelle" näissä vehkeissä. CNC on mulle myrkkyä..


Tuommonen ohut tankotesti ei pelaa. Tanko pitää olla paksumpaa, hommaa esim. 40-60mm vedettyä tankoa. Mielellään vielä uutta sellaista. Tangon avulla voit myös säätää sorvin suht suoraan. Jos kuljet täälläpäin niin minulta löytyy pätkiä tankoja.
 
miten muuten sorvi pedataan oikein? itel tuo pieni sorvi nyt suht paikoillaan ja rungosta katellu nyt passilla jo "sinnepäin" mut sit loppu inspiraatio. tarkkuus passia yks kaveri ehdotti. mut mistä se katotaan kelkan juoksuista? vai mistä. ei tolla nyt mitään 1000mm tarkkuuksia tehdä eikä tuskin pystykään. mut samallahan sen petais melko suoraan ennenkuin kaataa jalkojen sisään juotosbetonia. onko vaihteisto(sorvi osa) samaa osaa jalustan kanssa? öljyt oli sisällä kun haetiin mutta sitten putsailtiin liat pois niin vuotaa öljyt yhdestä kulmasta. ihan niinkuin olis samaa puuta ja siinä huokonen. tarvii ottaa kuva joku pvä. voisihan tuonkin vihdoin saattaa loppuun että pääsis kokeilee. holkkia ja tappia voi talven projekteis tulla tarvis tehdä.
 
miten muuten sorvi pedataan oikein? itel tuo pieni sorvi nyt suht paikoillaan ja rungosta katellu nyt passilla jo "sinnepäin" mut sit loppu inspiraatio. tarkkuus passia yks kaveri ehdotti. mut mistä se katotaan kelkan juoksuista? vai mistä. ei tolla nyt mitään 1000mm tarkkuuksia tehdä eikä tuskin pystykään. mut samallahan sen petais melko suoraan ennenkuin kaataa jalkojen sisään juotosbetonia. onko vaihteisto(sorvi osa) samaa osaa jalustan kanssa? öljyt oli sisällä kun haetiin mutta sitten putsailtiin liat pois niin vuotaa öljyt yhdestä kulmasta. ihan niinkuin olis samaa puuta ja siinä huokonen. tarvii ottaa kuva joku pvä. voisihan tuonkin vihdoin saattaa loppuun että pääsis kokeilee. holkkia ja tappia voi talven projekteis tulla tarvis tehdä.

Tuo ohjehan oli uudelle sorville. Helpompi on tehä säätö akselin kanssa. Eli suoraa akselia pitkin pikaliikkeellä jos sellainen on tai ihan käsin veivaamalla. Heittokello teränpitimessä ja eestaas liikutellen ja runkoa sen mukaan säätäen. Testitanko voisi olla 300mm pitkä. Tarkkuuspassi on hyvä mutta sen kanssa pitää muistaa että myös lämpötila vaikuttaa, yleinen ohje on 20celsius astetta . Käytännössä tallisorvia on turha hieroa virheettömän tarkasti kun muuttujia on paljon . Tarkkuuspassilla kun passaat,niin tulet hulluksi huomatessasi kun säädöt elää jatkuvasti. Minulla on vaatimaton tallisorvi ja sitä ei ole pultattu kiinni vaan se on tassujen varassa. Perussäädön jälkeen se on kyllä pysynyt toleransseissa mitä sille on luvattu ja sen se ottaa mitä mitta-asteikko kertoo. Ihan riittävä tarkkuus kotioloihin .
 
Tuommonen ohut tankotesti ei pelaa. Tanko pitää olla paksumpaa, hommaa esim. 40-60mm vedettyä tankoa. Mielellään vielä uutta sellaista. Tangon avulla voit myös säätää sorvin suht suoraan. Jos kuljet täälläpäin niin minulta löytyy pätkiä tankoja.

Juu, se iskarinvarsi oli vaan ensimmäinen pyöreä kappale mitä käteen sattu.. Täytyy sitten tutkia paremmin kun saan sen talliin sisään. Täs nyt taas ollu vaan niin monta muuta hommaa ollu työn alla. Eilinenkin meni kun piti hakee valmiiks pilkottua klapia 3m3 valmetilla 10km päästä kaverin kuivauskontista. Onneks sai ajella pikkuteitä pitkin kettingeillä.. Joka palikassa on meikäläisen kaks rukkasenjälkeä kun piti pinota kärryyn ja sit vielä puuliiteriin. Hintaa en kysynny kun ei tullu mulle. Pinokuutiometreinä oli ostanu niin piti sit pinota nätisti..
 
Pinokuutiometreinä oli ostanu niin piti sit pinota nätisti..
Jaa ettei niinku sen entisen mettäpomon ohjeella ku miehet teki myyntihalkoja...oli tullu pikkupomon kanssa kinaa pinoomisesta, mottipalkalla kun tekivät. Isopomo oli sitte tullu kämpille, jutellu miesten kanssa kaikenlaista ja lähtiessään oli ovella kääntyny vielä ja sanonu. "Sovitaanko että orava saa juosta pinosta läpi mutta varis ei saa lentää...."
 
Jaa ettei niinku sen entisen mettäpomon ohjeella ku miehet teki myyntihalkoja...oli tullu pikkupomon kanssa kinaa pinoomisesta, mottipalkalla kun tekivät. Isopomo oli sitte tullu kämpille, jutellu miesten kanssa kaikenlaista ja lähtiessään oli ovella kääntyny vielä ja sanonu. "Sovitaanko että orava saa juosta pinosta läpi mutta varis ei saa lentää...."

Ei ois orava siitä mun latomasta läpi menny..
 
Kohta tekstiä kun pääsen läppärille..

WP_20180608_12_16_22_Pro.jpg

Siin ois Karhula sorvin teränkiinnike, ei ilmeisesti alkuperäinen. Ongelma oli se että vuosien saatossa vissiin ylikiristelty niin kulmat painuneet alaspäin. Terä jäi silleen ikävästi keikkumaan pohjaltaan. Eilen töissä koitin 20tn prässillä painaa suoraksi millin pellit kulmien alla, ei tiennyt mitään.. Tänään sit kokeiltiin varovasti 125tn prässillä kaverin kanssa.. Alla oli paksu vastin missä 25cm reikä ja sitten sen päällä kaksi 20mm levyä. Palikka väliin ja puristusta. Lähettiin maltillisilla paineilla ja mittailtiin välillä suoruutta. 70bar kun oli mittarissa niin 0,1 -0,2 mm oli jo kulmat ylempänä. Allaolevat levyt jousti sopivasti niin saatiin kulmat taipumaan ylöspäin. Pohjaosa 18mm paksua. Jyrsinkoneellakin ois voinu oikasta mutta siin olis pari milliä hävinny paksuudesta. Aika näyttää miten toimii. Viila siihen runkoon vähän pystyy, eli on se tukusampaa kun 37. Eipä se uus vissiin maltaita maksais mutta kun on se kokeilunhalu, (lue nuukuus). Tarjoo kahvit oli hintapyyntö.. Kaveri ei ite tiennyt missä paineessa alkaa varo huutamaan niin lopullinen puristusvoima millä oikes on arvoitus. Männän halkasija vaikea päätellä sylinterin päästä.
Kuvaa kun kattelin tarkemmin niin velton vahdin käpälätkin oli päässy kuvaan..
 
Viimeksi muokattu:
Teknikko Sulo Sinivuori perusti Konepaja Mikro Oy:n Jyväskylään joskus -20-30 lukujen vaihteessa. Muutamaa vuotta myöhemmin osti J:kylän Nisulassa toimineen Joonas Mataraisen asepajan ,jonne siirti toiminnan suuresti laajentuneena. Mikro valmisti laadukkaita tuotteita,kuten: Sorvinpakkoja,poraistukoita,jyrsimiä ,kierre- ja mittavälineitä. Niitä myytiin sodan jälkeen mm. laadustaan tunnettuihin Sveitsiin ja Ruotsiin! Sota-aikana Mikro valmisti erikoislaitteita armeijan tarpeisiin. Muistaakseni -50 luvulla tehdas siirtyi Suolahteen. Kun valuuttasäännöstely Suomessa loppui,ja ulkomaankauppa elpyi alkoi Mikron tuotteet olla liian kalliita ja toiminta taantui. -60 luvulla Mikro ajautui konkurssiin. Tehdaskiinteistö joutui Valtionkonttorin haltuun. Kiinteistö luovutettiin Valmetille ,joka siirsi traktorituotannon Tourulan tehtaalta Suolahteen. Mikron tarina jatkui Mikromilli Oy nimisenä Karstulassa ,jossa valmistettiin samoja tuotteita. En ole varma oliko Sinivuoret vielä mukana toiminnassa...............

- Sulo S:n kuolema seisautti lopullisesti Konepaja Mikron ja sen kaikkien tytär-/sisaryritysten toiminnot. Suku ei jatkanut enää toimintaa millään tavoin.
 
Takaisin
Ylös