Kerran teekkarit ostivat Helsingin kaupungilta puistonpenkin. Lähtivät sitten kantamaan sitä pitkin kaupunkia ostokuitti mukanaan. Tietysti tällainen aktiviteetti herätti poliisin huomion ja penkin kantajat pysäytettiin vähän väliä. Eipä siinä mitään, kuitti esitettiin ja homma jatkui.
Kun tätä oli jatkunut riittäväksi arveltu tuntimäärä ja kantajat taas pysäytettiin, niin nämä esittivät poliisille, että eivätkö nämä voisi tiedottaa asiasta, kun on radiopuhelimetkin keksitty ja käytössä. Heidät kun on tänään pysäytetty vähän väliä ja ihan turhan takia. Ilmoittaisivat kaikille partioille, että penkki on maksettu ja siitä on kuitti. Eihän ole järkevää poliisinkaan vinkkelistä tehdä turhia tarkastuksia, aikahan on pois oikeiden rikollisten jahtaamisesta.
Poliisin mielestä ehdotus oli järkevä. Eihän siinä ole tolkkua, että kaikki partiot yhtenään tekevät samaa kuitin tarkistusta uudelleen ja uudelleen. Ilmoitettiin siis keskukselle, että teekkareita ei pidä pysäytellä, heillä on kuitti ja se on tarkistettu tänään jo n kertaa. Ilmoittakaa kaikille partioille.
Tämän jälkeen pelikenttä olikin vapaa. Teekkariarmeija kantoi puolen Helsingin puistonpenkit yhteen paikkaan, jota en nyt sen tarkemmin muista.