Sahdinvalmistusta

Viestiketju:
Sahdinvalmistusta

cardaani

cardaani

Mulkwisti
KK Plus ADpack
Liittynyt
14 Joulukuu 2011
Viestit
49,940
Tapoja on monia, eikä tämäkään ole varmaan oikea. Tämä tyyli on kuitenkin meidän torpassa ollut käytössä lienee vuosisadan. Tosin ainakaan viimeiseen neljään vuoteen ei ole tehty yhtään ja tällä vuosituhannella kaikkiaan vain muutaman kerran. Minä yritän nyt opetella tämän perinteen, kun on vielä joku opettamassa...

Homma aloitettu laittamalla noin 100 litraa vettä kiehumaan valurautaisessa muuripadassa.
IMG_20200717_090404.jpg


Kaikki sinäputkessa näkemäni sahdinvalmistustavat ovat perustuneet siihen, että sahtimallas imellytetään erillisessä astiassa. Vain kuuma vesi lämmitetään padassa tms.

Tässä menetellään toisin. Sahti valmistetaan tässä samassa padassa, eikä muita vedenlämmitystapoja käytetä.
 
Viimeksi muokattu:
Katajavarilla desifioidaan kaikki astiat ja pöntöt. Katajavarivesi jätetään seisomaan tässä vaiheessa astioihin.

Muuripataan jäi ehkä 1/5 katajavarivettä. Lisättiin aika reilusti uutta ja nostettiin lämpötila 60 asteeseen. Otettiin osa vedestä sivuun ja 50 kiloa ohramaltaita pataan. Lisättiin tätä sivuun otettua vettä sitten sopivasti ja lopputulos tällä hetkellä tämä...
IMG_20200717_110115.jpg
 
Hyvässä imeltymisvaiheessa näkyy olevan, pieni keitto päällänsä....
 
Haudutus oli meillä noin 6 tuntia kestävä prosessi.
Saaviin jossa maltaat, ensimmäinen vesiämpärillinen oli kädenlämpöistä, vasta kolmas oli kiehuvaa.
Vedenlisäykset ½tunnin välein.
Senjälkeen mäskin keitto muuripadassa,kuurnaan nostelu, jossa tiheä alustaverkko ja olkia.
Oljet rukiinolkia, niitä kerroksittain mäskin kanssa,vierteen tiputtelu alko vasta sitte kun kaikki mäski oli keitetty ja kuurnaan laitettu.
Meillä yleensä tehtiin kolmen mallassäkin satsi kerralla eli saavit ja kuurna sopivan kokoiset.
(Sekaan 1 kg Tuoppi Kaljamallasta säkkiä kohti.)
Vierteen jähdytys heti,hiivan liotus ämpärissä ja humalat sekaan, seos saaviin että käyminen alko.
Käymisen loppumisen testinä palaako tulitikku kun palavan tikun laskee lähelle pintaa ja sitte tynnyriin.:olutta:
 
Enne kans tehtiin saavissa ja muuripadasse keitettiin vedet ja sitten tietysti itse mäski keitettiin siellä. Ongelmana oli saada nopeesti kiehuvaa vettä. Sitten löytyi vanha Kota-padan kattila-osa, ulkopuolen noet hiekkapuhallettiin poies ja siitä saatiin hyvä haudutuspata, joka laitetaan muuripataan vesihauteeseen. Ainoo jotta siihen ei mee ku säkin satsi, kun muuripataan mahtuu kahden säkin satsi, joka menee myös kuurnaan.
 
Tuossa maltaita lisätessä lämpötila putosi noin 55 asteeseen. Koskaan aikaisemmin ei ole lämpömittarilla seurattu, vaan sormi ollut riittävän tarkka mittari. Nyt vähän dokumentoin itselle tätä prosessia.
 
cardaani sanoi:
6 tuntia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoja aikoja on itelläkin.
Se on muute toi katajavarivesi semmosta että sitä ei meinannu korkeastioppineen immeiset pitää minään, vasta nyt ihan viime vuosina on tehty tutkimus, jossa sen desinfioiva vaikutus myönnetään...
Aikanaan eräs mamma keitti katajasta oikein kunnon vahvaa liuosta, anto sen jäähtyä ja lapsenlapsensa pahan niikuin rokkotautisen ihottuman sillä viikon toista pesi pari kertaa päivässä, yöksi ihottuman päälle pihkasalva.
Ihoon ei jäänyt merkkiäkään siitä ihottumasta, eikä oo uusinu.
 
Tuossa muutama kalikka padan alla poltettiin ja lämpötila kipusi 75 asteeseen. Olkoon nyt näillä nurkilla. Tuntuu sokeri irtoavan. Kuulemma maksimilämpö on tässä vaiheessa luokkaa 85 astetta.
 
Laitetettiin neljännen tunnin kohdalla 750g ruismallasta mukaan hautumaan, koska sattui keittiöstä löytymään. Kokeilu tämäkin, yleensä pelkällä ohramaltaalla tehty. Mäskiä sekoitettu harvakseltaan, liika sekoittaminen ei sekään hyväksi.

5,5 tunnin haudutuksen jälkeen nostettiin lämpötilaa reiluun kahdeksaankymppiin. Pohjaosissa pataa oli lievää kiehumista havaittavissa. Ei lähdetty keittämään sen enempää, kun on riski että maltaasta tulee puuroa ja sahti ei juokse.

6 tunnin kohdalla sitten mätettiin 3/4 padan mäskistä kuurinaan. Siitä juoksi aika nopeasti 30 litraa sahtia, joka siirrettiin takaisin pataan. Tässä tämä homma aluillaan...

IMG_20200717_170250.jpg


Kuurinan pohjalle tehty tälläinen salaoja. Perinteisesti näiden päälle laitettu olkia, mutta meillä oljet korvattu hyttysverkolla. Oljet/hyttysverkko suodattaa tämän sahdin. Aluksi sieltä laskiessa tosiaan tulee vielä sakeampaa tavaraa, kunnes mäski tiivistyy. Tämä sakeampi sahti siirretään siis takaisin pataan. Verkon päällä on katajanoksia ja mäski kaadetaan niiden päälle.

IMG_20200717_150941.jpg


Tämän jälkeen pataan lisättiin 50 litraa haaleaa katajavarivettä, jota oli aiemmin aamupäivällä laitettu tonkiin. Joskus tässä on käytetty ihan suoraan vesijohtovettä, mutta se on tietenkin ihan kylmää. Pataa alettiin kuumentamaan. Se saatiin kiehumaan alaosastaan, mutta ei katsottu tarpeelliseksi yrittää kiehuttaa koko satsia. Sekoitettiin kuitenkin muutamaan otteeseen.

Seuraavaksi aletaan laskemaan sahtia. Jatketaan tarinaa myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Sahdin laskeminen. Eli suoraa jatkumoa edelliselle tekstille.

Aloimme ämpärillä tyhjentämään pataa kuurinaan. Tahti oli verkkaista, sillä sahdilla meni oma aikansa suodattua mäskin läpi ja valua ämpäriinsä. Ämpärin täytyttyä toinen tilalle ja täysi tyhjennettiin tasaisesti jakamalla kolmeen tonkaan, jotka olivat vesijäähdytyksessä. Sahti tosiaan tässä vaiheessa jaettiin kolmeen astiaan samassa suhteessa, joten eriä ei tarvinnut myöhemmin sekoitella keskenään.

IMG_20200717_181121.jpg

Yllätykseksemme sahtia tuli erittäin runsaasti. Yhteensä 110 litraa kahdesta säkistä. Määrästä huolimatta se ei ollut ns. harvaa

Kun kaikki sahdit oli laskettu, niin kiehautin vielä 20 litraa vettä padassa ja kaadoin sen lähes kiehuvana kuurinaan. Tämä loppusahti on nimeltään "nenätippua" ja se on yleensä aika harvaa janojuomaa. Jätin tämän erän valumaan yöksi ihan yksikseen ja aamulla totesin sitä tulleen noin 15 litraa.

Yllätykseksemme tämä nenätippukin on paksua, joten hyvin on kahdesta säkistä irronnut. Tässä kuvassa on siis nenätippua.

IMG_20200718_173135.jpg
 
Ihan on juotavan väristä nenätippua...teetkö siitä pikakaljan vai juotko tommosenaan...
 
V361 sanoi:
Ihan on juotavan väristä nenätippua...teetkö siitä pikakaljan vai juotko tommosenaan...
Klikkaa laajentaaksesi...
On kyllä niin makeata, että ei pysty käyttämättä juomaan.

Nyt ollaan jännän äärellä. Pienesti on hiivaa pöntöissä ja illansuussa sai jo korkkia sihautella. Eipä ole itsellä aikaisempaa kokemusta, niin mennään toisenkäden tiedoilla. Pari pönttöä olisi tarkoitus jättää makeaksi, joten ne ehkä huomenna kylmään.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös