Ensinnäkin on jonkinverran kokemusta noista kiinalaisista koneenrungoista, jotka on sovitettu johonkin muuhun tehtävään. Tuohan on ihan tavallinen iskuporakone, joka on yhdistetty tuollaiseen "timanttiporauslaitteeseen". Lähtökohtaisesti ei voida edes odottaa pitkää ikää ja huolettomia reikiä. Toisekseen 1900W on aika vähän isomman kuppiterän pyöritykseen. Kolmanneksi näkisin ongelmaksi tuon pyörimisnopeuden, aivan liikaa kierroksia.
No juu, olen itsekin joskus katsellut tuota konetta ja pohtinut sen kestävyyttä/käytettävyyttä. Ajattelin, että jos sinulla olisi ollut ihan jotain henkilökohtaista kokemusta ko. laitteesta? Tietysti kyseessä (mitä ilmeisemmin) on jostain "Kiinan ihmeestä", niin kestävyys on aina vähän vaakalaudalla...
Varmaan ihan tavallinen porakone, mutta ei missään nimessä iskukone. Tässä kun on se periaatteellinen ero timantin ja kovametallin välillä, että kovametallikuppi syö materiaalia juurikin sen iskun perusteella kun taas timantissa ei missään nimessä käytetä iskua. Tämän voi kokeilla lyömällä rälläkän timanttilaikan täydessä vauhdissa betoniseinään ja seurata kuinka nuo timanttipalat poistuvat kovaa vauhtia satunnaiseen suuntaan... ja väistellä niitä.
Miten Hilti pystyy poraamaan yli 160 mm alle 1,5 kW teholla jos tämäkin on jo 1,9 kW kone? Minä en pystyisi pelkän tehon perusteella sanomaan, että mihinkä asti kone pystyy poraamaan ja mihinkä ei - vaan kyllä sen ratkaisee muutkin tekijät kuin pelkästään ottoteho.
Timanttilaikka pyörii 230 mm (kulmahioma)koneessa lähes 5 000-8 000 rpm kierrosnopeudella ja se tekee useita metrejä sekunnissa (kosketus)nopeudeksi. Miten tällaista siis voitaisiin käyttää jos se ei soveltuisi siihen? Kulmahiomakoheessa terä on vielä jäähdyttämätön mitä se tässä ei ole. Eihän timatilla ole muuta nopeusrajoitusta kun keskipakoisvoiman kesto ja terän riittävä jäähtyminen.
Sen kyllä allekirjoitan, että jos kyseessä olisi kovametallipalaterät, niin näihin tuo kierroslukumäärä olisi aivan liian kova - mutta kun nyt on kyseessä timantti. Eri materiaali, eri työstötekniikka ja erilaiset käyttöolosuhteet.
Olen perinteisesti luottanut merkkituotteisiin ja maksanut siitä "kalliisti". Tosin vastapainona on sitten poikeuksetta on ollut pitkä käyttöikä. Ovatko nuo kalliit laitteet koskaan maksaneet "itsensä takaisin" on vähän vaikeampi asia vastata tai arvioida? Olemme hankkinee kaverin kanssa omat SDS+ koneet suurinpiirtien samaan aikaan. Itse ostin (jo silloin) erittäin kalliin Hiltin. Hän osti luokkaa 39 eur (silloin oli tosin vielä markat voimissa) " Kiinaihmeen". Hän on jaksanut minua aina poratessaan piikitellä, että tuo Kiinaihme toimiii edelleen luotettavasti ja minun Hiltini on käynyt jo kerran täydessä huollossa (kallis reissu = uuden koneen hinta).
Kumpi olisi siis ollut "parempi sijoitus"? Nyt jos jälkikäteen olisin tuumaillut, olisi se Kiinalainenkin saattanut kestää minullakin. Ongelma lienee se, että joku kone voi olla hämmästyttävä poikkeus kun taas perustuotteen elinikä on vain murto-osa siitä?
Ei, en sano sitä, että tämä tuote olisi ihmepelastus Suomen rakennusteollisuuteen, silloinhan tätä olsii myyty tuhansia kappaleita ja se näkyisi rakennustyömaillakin? En ole tuollaista koskaan nähnyt missään "oikeissa töissä". Mutta koskaanhan ei tiedä olisiko tästä muutamaksi vuodeksi konetta? Olen tuota käynyt vilaisemassa liikkeessä paikanpäällä ja laatu ei kyllä minua vakuuttanut. Terät varsinkin näyttivät perin rimpuloilta.