Konekansalaisten ajatushautomo eli ahvenen ajatukset

Viestiketju:
Konekansalaisten ajatushautomo eli ahvenen ajatukset

Borgi on oikeilla jäljillä mutta ite tulee usein väsättyä vähän liian monimutkaisia himmeleitä jotka joku toinen toteuttas paljon yksinkertasemmin. Monimutkases vaan on se hyvä puoli että saan usein kokea tunteita sen kanssa



Mun add aivot ei osaa tehdä mitään yksinkertaisesti ja helposti:confused: kauppaankaan osaa mennä suorinta reittiä:confused:o_O
 
Purjealus, jossa koko purjepinta-ala olisi aurinkokennoa.
 
Purjealus, jossa koko purjepinta-ala olisi aurinkokennoa.
Ei varmastikaan vieläpä melkoisen lähitulevaisuudessa mahdoton ajatus, koska pyritään nyt jo tekemään taipuisaa kennoa, koska se saadaan kudottua vaatteeseen/kankaaseen on varmaan ihan ajan kysymys. "Äly"vaatteet päälle ja känny latautuu taskussa ulkoillessa.....
Ainoo tossa on sitten purjepaatissa että optimoidaanko tuuli vai sähköntuotanto...
 
Aikoinaan tekivät jokun melkoisen kookkaan aluksen savonius tekniikalla, käsittääksen potkureilla veto ja voima tuulesta tulipa se mistä suunnasta tahansa.
Maailman valloitus ei silloin onnistunut, lieneekö muut energiamuodot olleet silloin liian halpoja.
 
Eikös ne savonius-roottoria mallailleet purjealuksen käyttövoimaksi.
Suunnittelivat joo, mutta fysiikan lait tulevat vastaan. Savoniuksen ongelma on siinä että 2/3 pyörähdyspinta-alasta menee roottorin pyörittämiseen minkä vuoksi sen hyötysuhde jää alle 15% optimiolosuhteissa ja rasituksessa. Näin vastatuuleen mentäessä savonius-roottori jarruttaa merkittävästi enemmän kuin mitä se tuottaa. Myös hyötykuorma vähene sillä savoniustyyppiset roottorit ovat rakenteeltaan hyvin raskaita ja keskipakoisvoimien vuoksi pinta-alan kasvattaminen kasvattaa huomattavasti pyyhkäisypinta-alaan nähden painoa koska keskipakoisvoimat kasvavat samalla tarviten rakenteen vahvistamista.

Darreus-roottori olisi mahdollisuus mutta sen vaatima tuulennopeus on savoniukseen nähden viisinkertainen mutta hyötysuhde 40% tienoolla optimiolosuhteissa ja rasituksessa jääden perinteiselle kolmilapaiselle turbiinille millä optimiolosuhteissa ja rasituksessa voidaan päästä 47% hyötysuhteeseen.
 
Mää oon funteerannu noita savonouksia ja kyllä tavan ropellejakin. Enste tuli tavan ropeleista ajatuksiin että miksi se ei ole kuin lentokoneen siipi....siis että sitä voitaisiin säätää, niinkuin lentsikan siipeä, eri tuuliolosuhteisiin. Saataisiin laajempi tuuliskaala...
Sama savonoiksessa. mites jos se olisi tehty kapeista suikaleista jotka kääntyisivät "vapaalle" eli tulisikin solakko sinne vastatuulen puolelle...
 
Onhan siipikulmaa muuttavia olemassa niin mekaanisesti keskipakoisvoimalla, tuulen aiheuttaman paineen vuoksi profiilia muuttavia tahi automagiaa mittareineen ja anturoineen hyväksikäyttäen. Suuret myllyt yli 750kW tehoiset ovat automaagisesti lapakulmaa säätäviä.

Pienissä voimaloissa vain tuo lapakulmansäädöstä saatava hyöty jää marginaaliseksi ja parempi hyöty saadaan hakemalla tuuliolosuhteisiin sopivin siipiprofiili joita on useampia tuhansia mistä valita. Siipiprofiili ei ole ainut vaan myös siipiprofiilin pitää antaa mahdollisuus pyöriä myllyn tarpeeksi lujaa ilman että pyörähdyspinta-ala kyllästyy siipien leveydestä jotta siiven kärjen nopeus on riittävä parhaan hyötysuhteen tavoittamiseksi.

Ja mitä enemmän tutustuu tuulivoimaan sitä hölmömmäksi sen hyödyntäminen käy. :vipottaa:
 
Tuulennopeuden vaihtelu ei tietenkään asiaa helpommaksi tee....
 
Tuulennopeuden vaihtelu ei niinkään hyötysuhteeseen vaikuta, saatavaan tehoon kyllä aika radikaalisesti. :kulmat:
 
Vois kai mökkirantaankin tehdä kiinteän maston aurinkopurjeille. Helpompi harustaa kuin kapeassa veneessä.
 
Vois kai mökkirantaankin tehdä kiinteän maston aurinkopurjeille. Helpompi harustaa kuin kapeassa veneessä.
Kuis tilanne missä tuuli ei käy sopevasta ilmansuunnasta suhteessa aurinkoon? Panelin pystykulman pitäisi myös suunnata mahdollisimman tarkasti aina aurinkoon parhaimman tuoton takaamiseksi ettei syntyisi tilannetta missä paneli heijastaa suurimman osan auringonvalosta pois.
 
Kuis tilanne missä tuuli ei käy sopevasta ilmansuunnasta suhteessa aurinkoon? Panelin pystykulman pitäisi myös suunnata mahdollisimman tarkasti aina aurinkoon parhaimman tuoton takaamiseksi ettei syntyisi tilannetta missä paneli heijastaa suurimman osan auringonvalosta pois.
Suunnattaisiin skuuttaamalla aurinkoon tuulesta piittaamatta. On 20 vuotta siitä kun aurinkoenergian kursseja TKK:lla suoritin, mutta muistelisin Suomen leveysasteilla päästävän kohtalaiseen tuottoon pelkällä vaakaseurannalla. Aurinko tekee aika matalan kaaren.
 
Takaisin
Ylös