Pienehköt kysymykset,joille ei viitsi tehdä uutta topiikkia.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ToniT81
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä se 1800-luvun puolivälin kello tekee juuri tuota. Ennen toimi putsauksella ja öljyllä vuoden, sitten alkoi huoltovälit lyhentymään. Nykyään käy tai ei käy. On ollut jo kymmenen vuotta ainakin pelkkänä seinäkoristeena.
Koristehan tollanen tarpeelleen nykyään on enämpi, mutta pitihän se selvittää kun aloin...
 
Mekaanisen kellon voiteluun ei mene kuin puolikas tippa öljyä, senkin täytyy olla kelloja varten. Ei mitään ompelukoneöljyä tai jotain höpösprayta.
Yleisin syy käymättömyyteen on jonkun tietämättömän tekemä voitelu ja sen myötä laakerit tahmaantuu ja pölyyntyy toimimattomiksi.
Koneiston kuluneisuudelle kelloseppä voi tehdä paljon, hinta on sitten reilu.
Ja seinällä olevasta kellosta näkee ajan huomattavasti nopeammin kuin esim. kännykästä. Eli koriste ja hyvä ajannäyttäjä.
 
Mekaanisen kellon voiteluun ei mene kuin puolikas tippa öljyä, senkin täytyy olla kelloja varten. Ei mitään ompelukoneöljyä tai jotain höpösprayta.
Yleisin syy käymättömyyteen on jonkun tietämättömän tekemä voitelu ja sen myötä laakerit tahmaantuu ja pölyyntyy toimimattomiksi.
Koneiston kuluneisuudelle kelloseppä voi tehdä paljon, hinta on sitten reilu.
Ja seinällä olevasta kellosta näkee ajan huomattavasti nopeammin kuin esim. kännykästä. Eli koriste ja hyvä ajannäyttäjä.
Laadukas ompelukoneöljy taitaa olla hyvin pitkälti samaa kuin kelloöljy. Ei kuiva eikä tahmaannu. Mitään kilikoliöljyjä ei pidä laittaa. Kyllä seinäkelloja käytännössä joka huoneesta löytyy, niin ei tuolla vanhuksella niin väliä, eikä tarvii punnuksia olla joka sunnuntai vetämässä.
 
Kyllä mekaanisille kelloille on ihan oma öljynsä, ei sinne mitään ompelukoneöljyä kannata lötöstellä.
Laakereille oma ja vivuille ja jousille eri aine.
Hyvin rukattu seinäkello tai kaappikello käy tarkasti, heittää kahdessa viikossa korkeintaan minuutin.
 
Kyllä mekaanisille kelloille on ihan oma öljynsä, ei sinne mitään ompelukoneöljyä kannata lötöstellä.
Laakereille oma ja vivuille ja jousille eri aine.
Hyvin rukattu seinäkello tai kaappikello käy tarkasti, heittää kahdessa viikossa korkeintaan minuutin.
Minkälaisia nuo lie oli 1800-luvun puolivälissä? Tokko oli omaa öljyä joka nippeliin?
 
Vähän huonosti lähti tuleen kommenttia mun ajatukseen paskakaivon ilmastuksesta? Pitääkö sekin nyt sit kokeilla ilman parviälyn ennakkokäsittelyä...
 
Nyt kun ollaan asiassa, niin mikäpä olisi tänä päivänä kustannustehokkain rakenne imeytyskentäksi? Maa on ruskomultaa ja poispäin viettävää peltoa, melkein jopa rinteeksi voisi kutsua. Ei ole omissa silmissä, eikä kenenkään muunkaan. Vanha rakennus, lupaa ei ole eikä kysytä.
 
Nyt kun ollaan asiassa, niin mikäpä olisi tänä päivänä kustannustehokkain rakenne imeytyskentäksi? Maa on ruskomultaa ja poispäin viettävää peltoa, melkein jopa rinteeksi voisi kutsua. Ei ole omissa silmissä, eikä kenenkään muunkaan. Vanha rakennus, lupaa ei ole eikä kysytä.
Kaivurin salaoja-aura. Tekee siistin kapean jäljen vieläpä niin ei joudu niin paljoakaan tasoitteleman jälkeenpäin.
 
Sepeli, hiekka, ja 110mm salaojaputket. Pakettia ei kannata ostaa.


Täällä yhdessä LVI liikkeessä pari kertaa sanoneet asiakkaalle "en minä sulle sitä pakettia myy" 😅. Sillonku minä vielä kykenin semmosiin projekteihin niin sitte minä ne systeemit rakensin ja vielä pumppu kentän ku harvemmin täällä pystyy riittävän syvälle kentän tekemään😵‍💫.
 
Nyt kun ollaan asiassa, niin mikäpä olisi tänä päivänä kustannustehokkain rakenne imeytyskentäksi? Maa on ruskomultaa ja poispäin viettävää peltoa, melkein jopa rinteeksi voisi kutsua. Ei ole omissa silmissä, eikä kenenkään muunkaan. Vanha rakennus, lupaa ei ole eikä kysytä.
Meillä laitettin "seulanperäkivee" kasettikuorma kaivannon pohjalle, siihe päälle kaks reikäputkee rinnakkain vajaan metrin välein, kaivannon pituus 12 metriä.
Putkien ja kivien päälle kaksinkertainen suodatinkangas, siihe päälle kuorma kolmekakkosta, toinen suodatinkangas tuplana ja kaivumaat takasi.
Ei oo haissu, tukonnut tms. muutakaan viimesen kahdenkymmenen vuoden aikana.
 
Nyt kun ollaan asiassa, niin mikäpä olisi tänä päivänä kustannustehokkain rakenne imeytyskentäksi? Maa on ruskomultaa ja poispäin viettävää peltoa, melkein jopa rinteeksi voisi kutsua. Ei ole omissa silmissä, eikä kenenkään muunkaan. Vanha rakennus, lupaa ei ole eikä kysytä.
Täältä löytyy kuvia ja ohjeita toteutukseen.
Ruskomulta kuullostaa sille että tarvitset maasuodattamon etkä imeyttämöä.
 
Nyt kun ollaan asiassa, niin mikäpä olisi tänä päivänä kustannustehokkain rakenne imeytyskentäksi? Maa on ruskomultaa ja poispäin viettävää peltoa, melkein jopa rinteeksi voisi kutsua. Ei ole omissa silmissä, eikä kenenkään muunkaan. Vanha rakennus, lupaa ei ole eikä kysytä.
Eikö se hiukan riipu siitä, mikä on tämänhetkinen tilanne jätevesien suhteen? Meillä on vanhassa järjestelmässä kaksi korkeudeltaan parimetristä betonirengaskaivoa ja kun talon laajennus vaati rakennusluvan niin samalla piti myös jätevesiasiat laittaa nykyvaatimusten mukaiseksi. Ja meille riitti se Rotomonin saneerauspaketti eli lisäkaivo kaikkine putkineen ja muine tarvikkeineen ja rinteeseen kaivettiin loivasti viettävä imeytyskenttä, mursketta alle ja päälle ja suodatinmatto väliin. Maksoi hiukan yli tonnin ko paketti.
 
Eikö se hiukan riipu siitä, mikä on tämänhetkinen tilanne jätevesien suhteen? Meillä on vanhassa järjestelmässä kaksi korkeudeltaan parimetristä betonirengaskaivoa ja kun talon laajennus vaati rakennusluvan niin samalla piti myös jätevesiasiat laittaa nykyvaatimusten mukaiseksi. Ja meille riitti se Rotomonin saneerauspaketti eli lisäkaivo kaikkine putkineen ja muine tarvikkeineen ja rinteeseen kaivettiin loivasti viettävä imeytyskenttä, mursketta alle ja päälle ja suodatinmatto väliin. Maksoi hiukan yli tonnin ko paketti.
Aivan. Eli peruslähtökohta on sama, kaksi saostuskaivoa. Toisen kaivon voi muuttaa väliseinällä kaksiosaiseksi, joten ei tarvitse lisäkaivoa.


Lähinnä tässä hain keskustelua, että onko syntynyt uusia ajatuksia ja tapoja.
 
Milläs hitolla tollasta isohkoa hydesylinteriä liikutellaan ilman öljynpainetta? Kun pitäs saada mittailun ja mahdollisen hitsailunkin takia välillä sisään ja välillä ulos. Aika tiukka on. Paineilma tuskin on vaihtoehto, voi tulla äkkiliikkeitä kun lepokitka luovuttaa...
 
Milläs hitolla tollasta isohkoa hydesylinteriä liikutellaan ilman öljynpainetta? Kun pitäs saada mittailun ja mahdollisen hitsailunkin takia välillä sisään ja välillä ulos. Aika tiukka on. Paineilma tuskin on vaihtoehto, voi tulla äkkiliikkeitä kun lepokitka luovuttaa...
Ei sattuis alipainepumppua oleen saatavilla?
Muutama sylinteri on tullu tollasen avulla kasattua.
 
Ei sattuis alipainepumppua oleen saatavilla?
Muutama sylinteri on tullu tollasen avulla kasattua.
On kyllä useemmanlaistakin, mutta paineilmaanhan sekin perustuu... Voi olla, ettei liiku alle 1bar paine-erolla. Ja ei kyllä ainakaan nyt alkuun sovi, kun siellä on öljyä sisällä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös