Suzuki-Kompressori

Viestiketju:
Suzuki-Kompressori

Toimisiko vaikka kutos koneen ahdin kolmella sylinterillä niin, että vaihtaisi pienemmän pakopesän, mutta ahtopuoli pysyisi vakiona? Siis tapauksessa, kun ahdettaisiin kaikkia sylintereitä.
 
Periaatteessa joo, mutta pieni pakosiipi ei välttämättä jaksa pyörittää riittävästi isompaa ahtosiipeä.....
 
Pitää päivittää mutta nyt rysähti päälle ihan toinen kuvio. Ylläripylläri.
 
Voimansiirtoon moottorista lohkoon löytyi aika helppo ratkaisu.
Asennetaan moottorin akselille pultattava napa. Navassa on pultinreikiä yhtä paljon kuin vauhtipyörässä on paineasetelman kiinnitysreikiä.
Voima siirtyy elevaattorihihnasta leikattujen palojen kautta. Koska navan halkaisija on jonkin verran pienempi kuin vauhtipyörän, ei hihnojen asento muodostu kaikkein optimaalisimmaksi.
CADilla on kuitenkin helppo etsiä niille optimaalinen pituus, jolloin kulma suhteessa vauhtipyörän pulttikehän tangenttiin muodostuu kaikkein pienimmäksi.
Tarvittavan momentin siirtoon vaaditaan 80 N tangentin suuntaista voimaa, per vauhtipyörän pultti. Tämä saavutetaan 150 N vetojännityksellä hihnoissa.
Mututuntumalla kytkimen luulisi kestävän. Keksitään sitten jotain muuta, jos ei kestä.
IMG_0234.JPG
Kytkin.png
 
Mitähän öljyä tuonne lohkoon pitäisi nyt laittaa? Riittääkö, että viskositeetti on oikein?
Vai pitääkö laittaa kompressoriöljyä? :mrgreen:
 
Omas kompuran lohkossa epämääräisen suhteen omaavaa 10w-30 ja ATF öljyn sekoitusta.... (painevoideltu)
 
Minä lähtisin toteuttamaan tuollaista voiman ja ilman tuottavaa konetta siten että kun nokan joutuu kuitenkin tekemään kokonaan uusiksi, että saadaan esim sylinterit 1-3 käyntiä varten ja sylinterit 4-6 tuottamaan ilmaa siten että sylintereille 1-3 tehdää tavallisen kolme pyttysen koneen nokka ja sylintereille 4-6 sellaiset nokat joka avaa molemmat venttiilit aina kun mäntä menee alas ja ulos tuleva ilma otetaan sieltä vaikka suutimen reijästä ja koneeseen tehdään kokonaan uudet imu- ja pakosarjat
 
Jos ajatellaan, että tehtäisiin V 6 moottorista kone, jossa toinen puoli pumppaisikin ilmaa, pitää muistaa, että moottorin teho on juuri sama kuin millä sitä jarrutetaan. Jos teho on suurempi kuin jarrutus, kierrosluku nousee koko ajan ja päin vastoin. Herääkin kysymys, millä paineella ja kierrosluvulla puolet moottorin tilavuudesta kompurana käyttää puolet alkuperäisen moottorin tehosta. Kaavaan palataan ehkä myöhemmin, mutta
työ W= P1 x V 1 X ln ( P2 /P1) Työ on alkupaine kertaa alkutilavuus kerrottuna loppupaineen ja alkupaineen suhteen luonnollisella logaritmilla.
Jos otetaan 6 l moottori ja 3 litraa pumppaa ilmaa 1000 kierroksella 3 m³ minuutissa 10 bar paineella, laskelmieni mukaan tarvittaisiin vähintään 7 kW teho. Tämä kuormittaa moottoria aika vähän. Jos lämpöä ei johdeta ilmasta pois teho olisi 13 kW.

Jos käytetään alkuperäisiä kansia, pitäisi nokka-akselille saada toiset nokat alkuperäisen vastapuolelle. Imuventtiilit on aina auki männän mennessä alas pakoventtiilit sen tullessa ylös. Turboon ei tarvi tehdä mitään muutoksia kuin jättää toinen puoli pois. Pyöriihän se tyhjäkäynnilläkin.
 
Mistä löysit tuon tehokaavan. Itse laskeskelin kompressorikirjan kaavojen perusteella että 7,5 kilowattia voi nipin napin riittää 1,5 kuution kompressoriin. Tämä tulos on linjassa kaupallisten kompressorien tehojen kanssa.
 
Kaavoja on Arvi Talvitien "Tekninen termodynamiikka" kirjassa sivulla 196. Kyseessä on ideaalinen kone. Puristuksen lopussa sylinterissä ei ole yhtään ilmaa eli puristussuhde on ääretön. Samoin puristus tapahtuu vakio lämpötilassa. Tässä lasketaan vain paljonko kaasuun siirtyy energiaa, kun painetta nostetaan.
Kaavoja tässä eepoksessa on vaikka kuinka paljon. Vaikeus on vain, että se on kirjoitettu 1949. Tuolloin oli käytössä vähän eri yksiköt kuin nyt. Differentiaaliyhtälöitä on kyllä ratkaistavaksi.
Mielenkiintoista kaavassa on, että samalla energialla, jolla paine nostetaan 1 - 5 bar, se voidaan nostaa 5 - 25 bar paineeseen. Paineiden suhde on kummassakin tapauksessa 5:1. Tästä huomataan, miten tärkeää välijäädytys on.
 
Toinen erinomainen kirja on Vladimir Chlumskyn "Reciprocating and rotary compressors". Yli 500 sivua asia pelkästään kompressoreista. Käsittelee termodynamiikan lisäksi myös mekaanista toteutusta.
 
Pikkupentuna oli naapurissa traktori jonka merkki oli "compressor". Muuta nimeä ei ollut. Siin oli 2 pyttyin V diesel. Isäntä sillä tuuppas lumia talvella. Sen sai jotenkin vivustolla kompuraks. 2 arviolta 100 litrasta pönttöä oli kummallakin puolella. Oli ollu jossain keski-euroopan kanavilla vetämässä laivoja. Paine ilma varustus oli jotta sai laivakoneita tarvittaessa käyntiin. Nyt se mun kaverilla. Siihen oli rakennettu hirveä mekaaninen "trukkivarustus" Kaveri purkaa ne pois. Jossain näin juutuuppipätkän missä oli 2 kpl vetämässä paattia kanavassa. yks kummalkin puolen.. Feispuukki härveli osastolle on tulossa kuvia kevväämmällä.. Täytyykin kuvata itte sitä ja laittaa @jusape lle kännyyn kuvia. Ite en saa/ osaa laittaa..
Siis tänne..
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ollu työnalla konvekta KVX30/325K, bussista evakuoitu ilmastoinnin kompura. Männät on 2kpl 54mm isku ja 65mm mäntä. Kahdesta viallisesta kokosin ehjän. Toisessa oli venttiilivika ja toisessa oli männät jumissa pytyissä. CRC / löpö + puupalikalla naputtelu tehos. Alumiinilohko valuputkilla, Alumiinikansi. Venttiilistö sit "rautasempi". Tuli mieleen Hydorin 6 pyttysten venat. Kannentiivisteet lähti ehjinä irti. Momentteja kanteen en löydä mistään. Siis kasaan vanhoilla tiivisteillä. (kokeeks).. 11 kpl on M10x75mm normaali 8.8 pultit. Äsken vetäsin ne 4kpm. Siis kansi on sama mikä oli. Jostain muistan että 6kpm olis noilla pulteilla oikea kun kasataan jotain metallirakenteita. Kaverilta sain siirrettävän kompuran. 2,2kw moottorilla missä kompura tiltannu. Siihen laitan. Olis vaan pikkuhommiin nopea. Ei tarvis tota tallin kompuraa kuution säiliöllä aina käynnistää kun sitä saa 8 min ootella et on 8bar purkissa..
 
Lopultakin on tapahtunut edistystä tässä projektissa. Täytyy viikonloppuna kokeilla, mitä tästä rakennussarjasta syntyy.
IMG_1004.JPG
 
Kumpi sauma on hitsattu ennen ja kumpi jälkeen maadoituspuristimen puhdistuksen?
IMG_1103.JPG
 
Nyt on tehty kompressorille ensimmäinen koeajo. Vastapainetta ei vielä ollut ja ilmaa tuli paljon.
Seuraavaksi täytyy mittailla paineentuottoa. Lisäksi tekeillä on laite tuoton mittaamiseen. Kun se valmistuu, päästään jännän äärelle, eli mittaamaan vastapainetuottoa.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös